lauantaina, helmikuuta 11, 2006

Suuri muffinsitesti (*

Syön hyvin vähän makeita leivonnaisia (esim. täytekakuista en kovin pidä, kun ne tehdään usein niin älyttömän makeiksi), mutta peruspullan ja pullapohjaisen mustikkapiirakan lisäksi muffinsit ovat aina olleet lempparilistallani. Onnistuneessa muffinsissa yhdistyy jotenkin oivallisesti kepeä rapsakkuus ja tuhti maku. Jokainen maustakoon ja täyttäköön muffinsinsa miten haluaa, mutta omia suosikkejani ovat banaani-pähkinä sekä simppeli mustikka.

Arskan munkit

Muffinsitestin lähtökohdaksi otettiin entuudestaan hyvin tuttu, Arskan paistama herkku. Tätä täytyy muutenkin saada säännöllisesti. Arskan munkeissa ja muffinseissa on varsinkin tuoreeltaan koostumus kohdallaan ja makukin erittäin herkullinen - jos kohta hivenen turhan äitelä. Tällä kertaa satuimme Arnold'sin Zeppelinin toimipisteeseen (ne pirulaiset yhä panttaavat Oulun-myymälää!) turhan lähellä sulkemisaikaa, sillä parhaatkin yksilöt olivat silminnähden lässähtäneitä eikä useimpia variantteja löytynyt lainkaan. Kuvan yksilöt olivat kuitenkin juuri niin yllätyksettömän laadukkaita kuin hyvän ketjuliikkeen annin tulee ollakin.

Pikamuffinsit

Ensimmäinen kotikeittiössä valmistettu erä pohjautui Lidlin valmiiseen tee-se-itse -kittiin. Paketissa oli omenahillosta ja kuorruteaineista lähtien kaikki tarvittava sekä perusteellinen monikielinen ohjeistus. Pieni epäilys heräsi, kun taikinaa käskettiin vatkaamaan sähkövatkaimella täydellä teholla minuuttitolkulla. Mahtaakohan tulla muffinsimaista lainkaan? Muffinsien perussääntöhän nimittäin kuuluu, että kuivat aineet ja nesteet sekoitetaan aina erikseen omissa kulhoissaan ja yhdistetään vasta kun uuni on kuuma, juuri ennen taikinan kaatamista vuokiin. Yhdistämisen jälkeen taikinaa sekoitetaan mahdollisimman vähän - vain sen verran, että ainekset ovat melkein sekaisin. Pieni paakkuisuus ei haittaa ollenkaan. Näin menetellen saadaan muffinseille ominainen, yhtä aikaa karkea ja mehevä rakenne, joka esim. Arskan tarjoilemassa versiossa toistuu melko puhtaana.

Aika fakiiri saa olla, jos meinaa taiteilla leivonnaisten päälle pakkauksen kansikuvan mukaiset koristeraidat. Ainakin tarvittaisiin kunnoon pursotin ohjeissa opastetun teelusikan sijaan. Samoin hilloa oli lähes mahdotonta saada pysymään nätisti raa'an muffinsitaikinamöykyn sisällä. Uunituoreiden pikamuffinsien maku ja koostumus olivat sinänsä hyvinkin siedettäviä, mutteivät ihan sitä, mitä olen tottunut muffinsi-sanalla tarkoittamaan. Liekö sen vatkaamisen syytä, mutta enemmän nämä minusta muistuttivat kakkupohjaa leivosvuoassa kuin rehtiä, lohkeilevan mehevää muffinsia.

Jauhoista asti

Lopuksi muffinsit valmistettiin luonnollisesti kokonaan itse. Resepti sovellettiin BBC:n sankarikokki Ainsley Harriottin kirjasta. Ainsleyn ehdottamien hillojen ja marmeladien sijaan täytteenä käytettiin karkeaksi muusattua banaania ja vajaata kourallista joululta jääneitä hassel- ja saksanpähkinöitä. Pähkinöitä olisi voinut olla enemmänkin, mutta enempää en jaksanut lenksuvalla särkijällä kuoria.

12 mainiota muffinsia

Kuivat aineet:
- 200 g hienoja vehnäjauhoja
- 40 g karkeampia (kokojyvä)vehnäjauhoja
- 1 rkl leivinjauhetta
- ripaus suolaa
- 75 g sokeria
Nesteet:
- 1,75 dl maitoa
- 1 keskikokoinen muna, tasaiseksi vatkattuna
- 100 g sulatettua voita
(Lisäksi haluamiasi täyte- tai mausteaineita. Marjat, hedelmät, hillot, suklaapalat ym. toimivat kaikki.)

Uuni kannattaa heti alkuun laittaa kuumenemaan 200 asteeseen. Muffinsitaikina syntyy nimittäin hyvinkin nopeasti ja tulos on paras, kun pääset paistamaan heti taikinan valmistuttua.

Rouhitut pähkinät sekoitettiin kuivien aineiden joukkoon ja kypsähkö, lusikanselkämyksellä karkeasti muusattu banaani nesteiden sekaan. Jos tykkää tasalaatuisesta muffinsimassasta, täytteet voi jauhaa vaikka yleiskoneella. Itse arvostan muffinseissa suurehkoja sattumia, joten pyrin pitämään sekä pähkinät että banaanin ei-ihan-hienojakoisena. Paperivuoat vielä valmiustilaan pellille (sopivin syvennyksin varustettu muffinsivuoka on kätevin, mutta ihan tavallinen uunipeltikin toimii) ja sitten se kuuluisa sekoitus! Kuiva-aineet ja nesteet kannattaa tosiaankin yhdistää ihan loppuvaiheessa ja sekoittaa hyvin niukasti. Älä vispaa tai ruhjo taikinaa vaan "kääntele" sitä varovasti vaikka puulastalla sen verran, että jauho on jotakuinkin kokonaan kosketuksissa nesteisiin.

Vuoat kannattaa täyttää hieman yli puolivälin. Paistetaan 20-25 minuuttia eli niin kauan, että muffinsit ovat kunnolla kohonneet ja pinta on ottanut kevyen ruskean värin. Liian kauaa ei kannata paistaa, jottei pinta pala ja mehevyys katoa.

Ainsleyn muffinsit onnistuivat yli odotusten! Aikaa ja vaivaakaan ei kulunut juuri Lidlin pikapakettiversiota enemmän. Koskaan ennen en ole kotioloissa saavuttanut Arskan tarjonnan tyyppistä kuohkeaa rakennetta (klikkaa jutun ylin kuva isommaksi, niin näet mistä puhutaan). Kun vielä ohjeen mukainen sokerimääräkin tuotti vähemmän äitelän lopputuloksen ja päästi banaanin paremmin esille, suuren muffinsitestimme voittaja on selvä. Näitä voi suositella varauksetta!

*) Kodinperintönä kantamani kielellisen pilkunviilauksen taakka ajaa minut tuntemaan pientä tuskaa suomeen vakiintuneesta sanasta "muffinsi". Hyvien muffinsien isäntäväen, jenkkien, kielessä muffini on muffini ja monikossa tietysti muffins. Tänne se on lainattu monikkomuodossa - ja lätkäisty vielä ikäänkuin varmuudeksi paikallinen monikko perään. Kas kun ei muffinitnit! Vastaavalla tavalla hullu on jokin vaatekappale (ilmeisesti akkain hepene?), josta käytetään nimeä "legginsit".

13 Comments:

At 11/2/06 18:57, Anonymous tea said...

Loistava muffinsipostaus! Eräällä sukulaistädilläni on vielä astetta omaperäisempi nimitys muffinseille - muffersit. Tämän kuuleminen nostaa hymyn suunpieliini joka kerta :D.

 
At 11/2/06 19:03, Blogger Rosmariini said...

Muffersit, hehee! :) :)

Minä suosin sanaa "muffarit", jolloin ei ovelasti tarvitse ottaa kantaa koko ässän käyttöön. Muffinssi kahdella ässällä kuulostaa myös melkoisen herkulliselta.

 
At 12/2/06 10:56, Blogger Myy said...

Täytyykin ensi kerralla kokeilla korvapuustien sijasta muff...eja.

 
At 12/2/06 13:27, Blogger Polkkapossu said...

Uskon erittäin hyvin, että Ainsleyn ohje päihittää kaikki muut mennen tullen. Onneksi otin kanavapaketin, johon kuuluu BBC Food. Ei pärjäisi enää ilman. Vaihtoehtona oli Canal+ paketti ja urheilut. No sitä voi tuijotella lähibaareissa. Mut joo siis nostan hattua Ainsleylle. Ja toki myös teidän loistavalle muffinssitestille. Siis huom... muffinSSI. Muffinit kuulostaa vähintäänkin vieraalta.

 
At 12/2/06 13:57, Blogger Rosmariini said...

Pastanjauhajien ei tarvitsisi paljon jahkailla ruoka- ja urheilukanavan välillä, kun meillä on niin jännä telkkari, ettei sieltä tule urheilua ollenkaan. Paitsi joskus silloin, kun on joku fanaattinen penkkiurheilija kylässä. BBC Food olisi kyllä kova sana täälläkin. Ainsley on tosissaan ihan ykkönen.

Kurkkasin myyn blogiin. Sielläkin näytti olevan muutamia reseptejä, joten vierailen varmasti vastakin. :)

 
At 12/2/06 21:01, Anonymous sarihoo said...

Mun oma suosikki on Pirkan perusreseptillä tehty tumma mustikkamuffinssi. Itsellä on se peltikin käytössä ja olen aina laittanut taikinan suoraan siihen vuokaan ja sitten jälkikäteen tapellut, että miten ne saisi nätisti siitä pois - harvoin kuitenkaan siinä onnistunut. Olen jotenkin ajatellut, että jos laitan muffinssit paperivuokaan niin se ihana mehukkuus häviää, kun ei ole stiä vuoan voitelurasvaa siinä ympärillä ;)

Täytyykin kyllä seuraavalla kerralla kokeilla noita paperivuokia.

 
At 12/2/06 21:55, Blogger Rosmariini said...

Mekin tumpattiin aiemmin taikina suoraan niihin pellissä oleviin koloihin, minkä seurauksena iso osa valmiista muffareista jämähti sitten vuoan reunoihin kiinni. Eli taisteluksi meni meilläkin, kunnes sitten viimein taivuttiin paperivuokien käyttöön. :)

 
At 7/12/06 21:53, Anonymous TiV said...

Moikka! Katsokaas linkkiä, jonka löysin muistaakseni Marien ruokablogista. http://www.dagensmuffin.se ja sieltä löytyy jopa suomeksi aikamoinen satsi. En minäkään erityisemmin MUFFINSSIEN ystävä ole, mutta tämä oli kutkuttava saitti.

 
At 8/3/10 14:18, Anonymous maewa said...

Aivan superhyvä muffariohje! Tästä on hyvä aloittaa variointi. Varsinkin maltillinen sokerimäärä ansaitsee ison plussan. Käytin paistamiseen Lidlin silikonisia muffinivuokia ja herkkupalat irtosivat ainakin niistä ilman itkua ja hammasten kiristystä. :D

 
At 10/3/10 14:40, Anonymous Satunnainen vierailija said...

Aina kun Googlettaa, niin päätyy teidän sivuille ;). Taas erimainio ohje ja makukin on loistava. Kiitos jälleen kerran !

 
At 10/3/10 21:27, Blogger Rosmariini said...

Aikamoinen nostalgiahetki tulla kurkkaamaan näitä (iki)vanhoja postauksia. :)

Mutta mukava kuulla, että maistuu!

 
At 10/4/10 23:26, Anonymous Anonyymi said...

Yksi superhyvä kikka on myös osan maidosta korvaaminen ranskankermalla! Itse metsästin taannoin mehevien amerikkalaisten suklaamuffinsien ohjetta ja päädyin yhdistämään kahta eri reseptiä toisiinsa joissa toisessa oli nesteenä maito ja toisessa ranskankerma. Päädyin laittamaan puolet ja puolet. Tulos oli aivan loistava, muffinssit kohosivat supermuhkeiksi ja olivat illan kutsujen puheenaihe :)

 
At 25/4/11 13:50, Anonymous Keväinen said...

Kaikkein kuohkein lopputulos, jonka olen ikinä saanut muffinsseille! Ja irtosi kyllä erinomaisesti silikonivuuista. Itse olisin kaivannut hieman enemmän makeutta, joten vaniljasokerilla ja makuaineiden varioinnilla jatkuu reseptin käyttö. :)

 

Lähetä kommentti

<< Home




Instagram

pastanjauhantaa(at)gmail.com


Powered by Blogger

Related Posts with Thumbnails