lauantaina, huhtikuuta 29, 2006

Pekonihampurilaiset

Pekoni on ollut tällä viikolla jo monessa mukana, mutta erityisen mielellään se viihtyy hampurilaisen välissä. Näitä meillä on tehty niin monissa kesäkekkereissä, että hampurilaisten maku on tullut epäilemättä tutuksi lähes koko tuttavapiirillemmekin.

Jauhelihaa varataan neljälle ruokailijalle noin kilo, eli pihveistä tehdään aika tuhteja. Sekoitetaan lihan joukkoon suolaa sekä kunnon ropsaus pippuria, muotoillaan pihvit ja pannaan puoleksi tunniksi jääkaappiin tekeytymään. Sen jälkeen grillimestari häipyy pihveineen, pekoneineen, cheddar-juustoviipaleineen sekä valmiiksi halkaistuine sämpylöineen pihamaalle avustavan kokin (eli minun) jäädessä viipaloimaan hampurilaisten väliin tomaattia ja sipulia sekä pesemään lehtisalaattia. Lisäksi kaivelen jossain vaiheessa jääkaapista HP:n BBQ-kastiketta sekä Heinzin ketsupin. Etikkakurkkujakin voi laittaa jos huvittaa. Pöydässä jokainen sitten kasailee itselleen mieluisen burgerin. Meillä tulee näistä aina niin mojovia, että lautasen vierelle on hyvä varata myös ruokailuvälineet.

Tässä vielä Pippurimyllyn grillausvinkit:

Grilli esilämmitetään kuumaksi (eli kaasugrilliä ajetaan tyhjänä täysillä kymmenisen minuuttia - hiiligrilli sytytetään hiilistä/briketeistä riippuen noin puoli tuntia etukäteen), pihvit sivellään (oliivi)öljyllä ja asetellaan kuumalle ritilälle tirisemään. Lämpöä tiputetaan hieman (noin puoleen kaasugrillissä) ja laitetaan kansi päälle. Pihvit kypsyvät noin kymmenessä minuutissa, paksuudesta riippuen. Ne kannattaa kääntää kertaalleen, puolivälissä eli viidehkön minuutin päästä. Sivele päällipuoli (eli tuleva alapuoli) öljyllä ennen kääntämistä. Ylipäänsäkin kannattaa ottaa tavaksi sivellä öljyllä käytännössä kaikki mitä grilliinsä asettelee. Parin viimeisen minuutin ajaksi pihvien päälle laitetaan sulamaan paksut siivut cheddaria. Jos lämpömittari löytyy, kypsyyden voi nysvätä (kuten kuvasta näkyy) jämptisti 71 asteeseen.

Sämpylät ja pekoninsiivut kypsyvät grillissä nopeasti. Ne voi valmistaa pihvien jälkeen tai yhtä aikaakin, mikäli grilliin mahtuu. Älä kuitenkaan säädä prosessia koko ajan kansi auki. Paksut pihvit kypsyvät parhaiten, kun kansi on tiukasti kiinni. Jokainen kannenaukaisu pidentää luonnollisesti kypsymisaikaa.

2 Comments:

At 29/4/06 22:47, Blogger janssu said...

Nam! Mäkkärissä tulee syötyä äärettömän harvoin ja aina pekonihamppari. Mutta että omatekemä..

Grilli ja öljy on mainio yhdistelmä. Oikeestikin, mikään ei oo niin ikävää kuin yrittää kääntää kiinni tarttunutta tavaraa. Hiilien kans vaan tippuva öljy tahtoo aiheuttaa ylimääräistä askartelua (rapsuttele ruoasta karstaa irti) tai ainakin tiukkaa suihkupullon kans vahtimista. Tippuminen ei liity siveltyihin pihveihin, mutta pekoniin kyllä.

Aihe tuo hupaisan juhannusmuiston mieleen. Joitakin vuosia sitten meillä vietti juhlaa muutama ystäväperhe/pariskunta. Kutsu kuului: tuo omat juomat ja lihaa grilliin, talo tarjoaa muut. Eräs perhe oli ostanut kaupasta loput valmiiksi marinoidut mielensä mukaiset lihat ja jatkoksi marinoimattomia. "Osaahan sitä nyt kuka vaan marinaadin sekoitella." Emäntä oli osannut, paljosta öljystä ja vähistä mausteista. Muu seurue loppuvaiheessa jo kieriskeli nurmikolla nauraen, kun joka kerta, kun emäntä nosti grillin kantta, liekit löi taas metrin korkeuteen. Sitkeästi kuitenkin paisteli lihat kypsiksi ja jopa söi vähän, suupielet mustina. Onneksi ruokaa oli pihaan tuotuna yli äyräiden, ei jäänyt sekään perhe nälkäiseksi. Edelleen siinä kaveriporukassa kulkee lentävänä lauseena "pitää muistaa pyytää Mialta se marinaadiohje".

 
At 30/4/06 11:56, Blogger Rosmariini said...

Öljyllä liekittäminen on tuttua meillekin. :) Ja täältä löytyy lukuisia muitakin grillausmuistoja, joita kannattaisi ehkä hieman sensuroida. Joskus vuosia sitten kerrostalossa asuessamme saimme hiiligrillistämme ilmoille aikamoisia savupatsaita (asuimme alakerrassa). Parin päivän päästä postiluukusta putosi lappu, jonka mukaan grillaaminen oli päätetty kieltää koko talossa. Omalla tuuskaamisellamme saattoi kenties olla jonkinnäköistä osuutta asiaan.

Noista pekonihampurilaisista sen verran, että me paistelemme pekonit ja sämpylät yleensä grillin ylätasolla, jolloin ne eivät pahemmin kärtsää. Nyt ylätaso oli vielä jossain talviteloilla, joten se ei ehtinyt vielä tälle grillauskerralle mukaan.

 

Lähetä kommentti

<< Home




pastanjauhantaa(at)gmail.com


Related Posts with Thumbnails