sunnuntaina, helmikuuta 15, 2009

Hieman hapokkaammat eväät

Josko kerrankin laatisi postauksen heti tuoreeltaan? Koko blogi tuntuu laahaavan nyt nimittäin siinä määrin jälkijunassa, että joitakin viime kesän grilliruokiakin on vielä julkaisematta (muutamista tammikuun viikonloppuina kokatuista pakkasmurkinoista puhumattakaan).

Eilen kokkasin ystävänpäiväruokaa konsanaan blogiohjeiden voimin. Tässä saan samalla hyvän tekosyyn mainostaa maanmainiota Siskot kokkaa -blogia, johon ilmestyy jatkuvasti uutta ruoka-aiheista luettavaa. Sieltä otin laadittavakseni lohitartar-pihvit, jotka pakastinkäsittelyn (ja tarpeeksi ison paistinlastan) avulla pysyivät koossa vielä paistinpannullakin. Kerrassaan mainio ruoka, jos kohta seuraavalla kerralla voisin laittaa vähän rohkeammin chiliäkin sekaan. Nyt mamoilin ihan urakalla, kun pelkäsin, että lopputuloksesta tulee turhan tulista. Lime maistui sen sijaan kokonaisuudessa varsin mukavasti.

Lohipihvien kaveriksi olin ajatellut valmistaa vanhaa kunnon sitruunarisottoa, joka muuntui kuitenkin limerisotoksi siitä yksinkertaisesta syystä, että unohdin kokonaan ostaa sitruunoita kaupasta. Risoton ohjehan oli alkujaan Kulinaarimurulan mahtisuositus.

Jälkiruoka oli myös kovin limettinen. Uneliaan keittiön Key lime pie oli täsmälleen niin hyvää, kuin kuvitella saattaa. Lisäksi se syntyi ihan käsittämättömän helposti, joten tässä on kyllä ainesta taas tukalien tilanteiden luotto-ohjeeksi. (Limepiirakkaan tarvittu kondensoitu maito alkaa olla keittiössämme jo kohtalaisen tuttu näky. Joskus ennen joulua kokeilin kinuskinkin keittämistä, kun viritin pöytään elämäni ensimmäisen Banoffeen. Mukavia jälkiruokatarjottavia tuommoiset tortut.)

Loppulimetit olisi voinut käyttää mojitoon, jos vain olisi ollut minttua. Mutta sujuihan se ilta ilmankin, ja oikein hyvin sujuikin. Jos kohta väsähdin ja menin nukkumaan vaikka kuinka aikaisin. (Keski-ikä, täältä tullaan!)

24 Comments:

At 15/2/09 14:56, Blogger Nelle said...

hyvältä näyttävät :) Kiitos kehuista, tämmöinen, että näkee jonkun kokkaavan omaa ruokaansa on melkein paras tunnutus mitä voi saada. Piristi päiväni!

Teidän kokkailujanne tulee seurailtua tarkasti ja muuannen ruisleivän lisäksi ainakin kasaan painetut potut ja tangine on kokeiltavien listalla :)

 
At 15/2/09 15:12, Blogger Rosmariini said...

Teikäläisten ohjeista riittäisi kokattavaa vaikka juhannukseen asti. Uskomattoman paljon kaikkia ihania ja uudenlaisia juttuja.

Olin muuten itsekin ajatellut viedä lohipihvini kuistille pakastumaan, mutta siellä oli jäljistä päätellen tassutellut kissa hetkeä aikaisemmin. Päädyin sitten varmuuden vuoksi perinteiseen pakastimeen (vaikka kissoista kovasti tykkäänkin).

 
At 15/2/09 15:13, Anonymous Shoppaile ilmaiseksi! said...

Toi limepiirakka! Näyttää huippuihanalle!

 
At 15/2/09 15:19, Blogger Rosmariini said...

Tuossa piiraassa oli kyllä taas oikein mainio esimerkki happaman ja makean onnistuneesta liitosta.

 
At 15/2/09 15:32, Blogger Nelle said...

Rosmariini, kiva jos tykkäät. Oikeasti hyvä ruoka tekee maailmasta mielestäni hieman paremman paikan :)

Lisäksi ruoka on loputon temmellyskenttä mielikuvitukselle! Tästä ollaan varmaan ihan samaa mieltä :)

 
At 15/2/09 16:59, Blogger Rosmariini said...

Se on kyllä ihan totta, että elämä maistuu huomattavasti paremmalta, kunhan jaksaa vähänkin häärätä keittiön puolella. Minulla on vähän turhankin kirkkaana muistoissani se jakso elämästäni, jolloin elin lähinnä uncle benssin valmiskastikkeilla. Joskus tein tosin pizzaa (täytetarpeet otin tietenkin säilyketölkeistä, kun pilkkominen tuntui niin perin vaivalloiselta).

 
At 15/2/09 19:12, Anonymous Anonyymi said...

Heippa vaan taas??? Edellinen viesti meni minne meni...??? menkööt sItten!! Kiitos kuitenkin teille kaikille ruoka.blogin pitäjille!
oLEN OIKEIN KOULUESIMERKKI!!-miten
ei ruokaa osata tehdä!!
Jatkakaa vain jos jaksatte;
Nimim. UuusiKone ja Uudet Reseptit

 
At 15/2/09 22:51, Blogger Rosmariini said...

Hei vaan. Ensimmäinen kommentti lienee jäänyt matkan varrelle, kun siitä ei ole tullut ilmoitusta sähköpostiinkaan (niin kuin yleensä).

 
At 15/2/09 23:54, Anonymous Anonyymi said...

Mistä hei sitä kondensoitua maitoa mahtaisi saada? Oon Turusta yrittäny etsiä ties kuinka monesta paikkaa, mutta ei ole tullut vieläkään vastaan.

-Maija

 
At 16/2/09 07:52, Blogger Elena said...

Anonyymi, Turuus en ole viime aikoina käynyt, mutta muulla on suurissa K-kaupoissa "venäläisen ruoan hylly" jossa on saksalaisvalmisteisia venäläistyylisiä elintarvikkeita. Maitotölkki on metallinen puolen tomaattimurskatölkin kokoinen ja siinä lukee (kyrilliikka puuttuu tästä) MONOKO. Toinen mitä kannattaa kokeilla siitä hyllystä on piparjuuritahna, XPEH.
Vaikka makkaran tai paahtopaistivoileivän päälle.

(Ps kommentti katoaa kun ei tee sanavahvistusta tuossa alla. Ainakin minulle kävi niin).

 
At 16/2/09 09:41, Blogger Rosmariini said...

Tuo venäläisen ruuan hylly kuulostaa kiinnostavalta. Löytyisiköhän semmoista täkäläisistäkin K-kaupoista, pitäisi joskus etsiskellä.

Oulussa olen bongannut maitopurkkeja Kauppahallin aasialaisesta kaupasta + Stockmannin Herkusta kookosmaitotölkkien naapurustosta.

 
At 16/2/09 10:12, Blogger Nelle said...

sellossa citymarketissa (espoossa) ne olivat leivontatarvikehyllyn lähellä jossain.

Etnisistä kaupoista olen kuullut niitä myös löytyvän...

 
At 16/2/09 19:58, Blogger Anna said...

Nelle sanoi hyvin tuon että ruokabloggaajalle parhaalta tuntuva palaute on nähdä toisen kokkaavan jotain itse bloggaamaansa :) Mukavaa että limettipiiras maistui!

 
At 16/2/09 20:14, Blogger Rosmariini said...

Nelle: Noissa isoissa hehtaarihalleissa helpottaa kyllä kummasti, jos suurin piirtein tietää, minkä hyllyn suunnalta kannattaa etsiä. Nimim. aika monta turhaa etsintäoperaatiota sittarin käytävillä suorittanut.

Anna: Ainahan meillä on jokin Uneliaista resepteistä joko kokkailuissa tai kokkaushaaveissa. Ongelma on vaan siinä, ettei ihan kaikkea kehtaisi tehdä perässä. :)

 
At 16/2/09 22:06, Anonymous Virpi said...

Minäkin ostin tuota maitoa Oulusta (Raksilan) Citymarketista ja tosiaan olivat jossain jauho/puurohiutale-osaston hyllyllä muistaakseni. Kotitekoiseen jätskiin kun sitä tarvitsin taannoin. Pitää tsekata ens kerralla tarkka sijainti, kun käy siellä kaupassa ja raportoida teillekin, niin ei tartte sit enää sittarissa ainakaan haahuilla (sikäli jos sieltä nyt sitä sitten haluaisi ostaa joskus) :)

 
At 16/2/09 22:40, Blogger Rosmariini said...

Kun nyt Citymarketeista intouduttiin puhumaan, niin Ruskon uudessa(?) marketissa oli lähellä tuotetuille vihanneksille ihan oma hyllykkönsä (tosin harmillisen lyhyt, mutta kuitenkin). Piti tehdä sinne kerran retki ihan varta vasten lähiporkkanoita hämmästelemään (vapaa-aikansa voi viettää niin monella tavalla).

Mutta vinkkaa ihmeessä purkkien sijainnista, jos niitä jossakin hoksaat (kunhan eivät sitten heti menisi muuttamaan hyllyjen järjestystä).

 
At 17/2/09 10:50, Blogger Aurinkotuuli said...

Ihanan kirpsakan kuuloinen kokonaisuus :). Limetti on kyllä ehkä lempparisitrukseni. Tuota limekakkua tekisikin mieli joskus kokeilla.

 
At 17/2/09 10:57, Blogger Rosmariini said...

Sitruunaa tulee käytettyä kokkailuissa yhtenään, mutta lime on hiukan harvinaisempi vieras. Tai ainakaan sitä ei yleensä tule pantua aivan kaikkiin tarjolla oleviin ruokalajeihin!

 
At 22/2/09 13:22, Blogger Aurinkotuuli said...

Nytpä lähdin minäkin limettilinjalle. Toimii:D!! http://tuulentupa.blogspot.com/2009/02/limettinen-broilerrisotto.html

 
At 22/2/09 13:31, Blogger Nelle said...

rosmariini: entisen k-ruokakauppiaan tyttärenä (nykyisin myyvät rautanauloja!) täytyy kehottaa kyllä kysymään myyjältä. Henkilökunta tietää yleensä missä tavarat ovat ja muutenkin k-kauppa panostaa kyllä aika paljon työntekijöiden koulutukseen. Tosin se nyt riippuu myös kauppiaasta ja siitä, miten myönteisesti suhtautuu henkilöstön oppimiseen, mutta ne mestarimyyjäkirjat ovat muuten tosi perusteellisia opuksia - selailin joskus. Mutta käyttäkää henkilökuntaa hyväksenne :)

 
At 22/2/09 14:02, Blogger Rosmariini said...

Aurinkotuuli: Tuohan onkin kätevä risotto, kun ei tarvitse tehdä mitään lisäkettäkään kaveriksi! Äh, kun tuli vaan saman tien ihan kamala nälkä (Tuulentuvassa tulee aika usein).

Nelle: Me onnettomat vaan ehdimme kauppaan yleensä vasta siinä vaiheessa, kun suuri osa henkilökunnasta lienee jo häipynyt koteihinsa. Kassalla on toki aina ihmisiä, mutta monet kassoilla työskennelleet tuttavat ovat tuskailleet sitä, etteivät he vaan voi tuommoisissa isoissa kaupoissa millään tietää, missä mitkäkin tuotteet sijaitsevat.

Mutta olisi mahtavaa, jos ehtisi ostostelemaan enemmän jo esim. aamupäivän puolella. Silloin on tuoretiskeissäkin valikoimat parhaimmillaan (omassa lähikaupassamme suljetaan lihatiskikin ilmeisesti kuuden aikoihin = ei toivoakaan, että sinne ehtisi tavallisina iltoina ennen sitä).

 
At 22/2/09 14:12, Blogger Nelle said...

Semmoistapa se iltaostostelu tahtoo monesti kyllä olla. Mutta jos myyjän näkee, kannattaa kysyä - toimii motivaationa myyjällekin hyllyjen täytön välissä - etenkin jos saa vielä kiitosta asiakkaalta :)

Hasua muuten, että teillä suljetaan lihatiski niin aikaisin, tääläpäin koko kauppa kyllä toimii ihan niin kauan, kun liike on auki... Kaippa täällä sitten on näitä iltaostostelijoita enemmän :)

 
At 22/2/09 14:33, Blogger Rosmariini said...

Myyjien asiantuntemusta kannattaisi toden totta hyödyntää enemmänkin. Palvelevilla tiskeillä ja pienemmissä kaupoissa (esim. Kauppahallissa) asioiminen onkin siinä mielessä hauskaa, että myyjien kanssa rupatellessaan saa suosituksia ja hyviä vinkkejä myös ruokien valmistamiseen. Ja hyvästä palvelusta on tosiaan aina mukava antaa hyvää palautetta!

 
At 21/3/09 16:24, Blogger Zucchini said...

Hei,
Espoosta kondensoitua maitoa saa ainakin Mankkaan K-Supermarketista Aasia-hyllystä kookosmaitojen vierestä (ihan alimmalta hyllyltä - vaikea löytää).

Tiedän siksi, että aion tänään valmistaa tuota limepiirakkaa, sunnuntaipäivällisen jälkkäriksi.

 

Lähetä kommentti

<< Home


pastanjauhantaa(at)gmail.com


Powered by Blogger

Related Posts with Thumbnails