sunnuntaina, toukokuuta 17, 2020

Take away -ravintolaillallinen kotioloissa



Ravintoloissa ruokaileminen ei ole juuri nyt koronaviruksen takia mahdollista, mistä syystä ravintolat ovat yrittäneet kilvan kehitellä erilaisia kotiin toimitettuja tai take away -konsepteja. Me haimme vappupäiväksi Ravintola Nallikarista kala- ja äyriäisvadin, joka olikin oikein maistuva, ja tulevaksi helatorstaiksikin voisi kenties miettiä jonkinlaista take away -brunssia jostakin oululaisesta ravintolasta.

Take away -illalliset ovat kuitenkin alusta asti hiukan arveluttaneet, koska niiden hinta on hyvin lähellä ravintolassa ruokailemisen hintaa siitä huolimatta, että osa ruoan laittamisen vaivasta sekä tiskeistäkin siirtyy samalla itselle. Tänä viikonloppuna päätimme joka tapauksessa olla oman elämämme Master Chefejä ja noutaa lauantaiksi take away -illallisen Ravintola Hugosta.



Päädyimme take away -menuhun kalapääruoalla, koska kokonaisuus kuulosti mukavan keväiseltä. Mukana oli sesonkiin sopivaa korvasientä, parsaa sekä raparperia. Listalta löytyivät seuraavat ruokalajit:

-Päivän keittona Hugon korvasienikeitto
-Saaristomeren nieriää, parsaa, grillattua varhaiskaalia, leipävanukasta, kukkakaali-tillipyreetä ja sahramiveloutéta
-Valkosuklaa-kuusenkerkkänamelaka ja raparperihilloke



Ravintolasta sai noutaa pakatut ruoat, jotka itse lämmitettiin tai valmistettiin kotioloissa. Mukana seuranneella paperilapulla oli annettu ohjeita annosten kypsentämiseen.



Alkuruoaksi lämmittämämme korvasienikeitto ei aivan onnistunut lunastamaan odotuksia. Sieniä ei ilmeisesti ollut puhdistettu aivan perusteellisesti, koska hiekka rahisi hampaissa muutamassa lusikallisessa. Lisukkeena olleet Västerbotten-juustolastut sekä ruskeiksi paahdetut leipäkrutongit olivat joka tapauksessa mukava lisä kokonaisuuteen. Pari viipaletta ravintolan omaa hapanjuurileipää olisi onnistunut tekemään alkuruoasta juhlan, joten sitä olisi pitänyt hoksata ostaa vielä erikseen.

Pääruoan asetteleminen lautasille sujui kotikokkaajilla hiukan kankeasti, mutta esillepanon hienoisista hankaluuksista huolimatta ruoka oli molempien mielestä ihan huippuhyvää. Hyviä makuja ja vaihtelevia tekstuureita. Esimerkiksi leipävanukas maistui kiinnostavalta, ja parsassa sekä grillatussa varhaiskaalissa oli mukava rapsakkuus. Totesimme, että kyseessä oli yksi kaikkein parhaista ravintola-annoksista, joita olemme Oulussa ikinä syöneet.



Pohdimme, että normaalisti kotioloissa ei ikimaailmassa tulisi tehtyä kalalle näin monenlaisia lisukkeita, vaan tarjolla olisi korkeintaan jotain yksittäistä grillattua kasvista sekä jonkinlainen kastike. Vaikka hintaa ateriasta tuli kahdelle hengelle kaikkiaan 84 euroa, hyvinkin iso rahasumma olisi mennyt myös siihen, jos olisi ryhtynyt kaikki tarjolla olleet ruokalajit alusta asti valmistamaan.

Jälkiruoka oli myös hyvä, ja oli mukava saada syödäkseen jotain sellaista, jota ei olisi kotioloissa hoksannut valmistaa. Molemmat totesivat, että kokonaisuudesta jäi oikein hyvä maku suuhun.



Vaikka meillä toki on jossain määrin kokemusta ruoanlaitosta, olisimme kaivanneet hiukan seikkaperäisempää ohjeistusta. Jälkiruokana ollut namelaka ei ollut kummallekaan entuudestaan tuttu, eli emme ilman googlettamista tienneet, oliko ruoka tarkoitus tarjota kylmänä vai lämpimänä. Samaten kinastelimme hetken aikaa pääruoan lisukkeena olleesta kukkakaali-tillipyreestä, kun toinen olisi tarjoillut sen kylmänä ja toinen lämpimänä. Lisukekaalin ja parsat halusimme ilman muuta lämmittää, vaikka ohjelappusessa ei puhuttu niiden lämpötilasta mitään.

Kotioloissa ruokailuun ei saanut aivan samanlaista juhlallisuutta kuin ravintolasalissa. Löysin itseni esimerkiksi pää- ja jälkiruoan välissä tyhjentämästä astianpesukonetta, ja astiatkin ovat kotioloissa tietenkin arkisempia. Juomapuoleenkaan emme hoksannneet etukäteen tarpeeksi paneutua, mutta kaapista löytyi sentään pullollinen sopivaa valkoviiniä (ei tosin pääruoan viinisuosituksena ollutta Rieslingiä tai uuden maailman Sauvignon Blancia).

Ravintolaruokailuun kuuluva talon leipä jäi siis kokonaisuudesta puuttumaan, ja lisäksi mietimme, että ravintolat voisivat laittaa tällaisiin kokonaisuuksiin mukaan myös jonkin ylimääräisen pienen keittiön tervehdyksen samaan tapaan kuin ravintolaillallisilla on yleensäkin tapana. Tämän kokemuksen perusteella voimme joka tapauksessa lämpimästi suositella ravintolaillallisen toteuttamista kotioloissa.

2 Comments:

At 18/5/20 10:44, Blogger Virpi said...

Me ostimme pääsiäisen aikaan valmiin menun ravintolasta ja olihan se vähän hassua, mutta kaikkiaan kyllä mukava elämys :)

Vappubrunssikin tilattiin ihan kotiinkuljetuksella ja jotenkin brunssin suhteen oli helpompi saavuttaa ravintolamainen fiilis kotonakin! Siis sellainen arjen yläpuolelle vähän kohottava olotila.

 
At 18/5/20 10:50, Blogger Rosmariini said...

Brunssin suhteen on tosiaan helpompi saavuttaa juhlallisempi fiilis verrattuna kolmen ruokalajin ateriaan, jossa pitää käydä aina hääräämässä keittiössä välillä.

Teillä on kyllä siellä ruokapuolella kaikenlaista kiinnostavaa kokeiltavaa!

 

Lähetä kommentti

<< Home




pastanjauhantaa(at)gmail.com


Related Posts with Thumbnails