sunnuntaina, maaliskuuta 04, 2007

Tomaattiset sämpylät

Kokkauksellisissa missioissani on ollut jo jonkin aikaa leivän leipomisen opettelu. Tuntuu tyhmältä olla aina siipan leipoman leivän varassa – jos se nyt vaikka juuttuu joskus kovinkin pitkälle työmatkalle ja meikäläisellä alkaa sillä välin tehdä mieli lämmintä leipää, niin miten sitten suu pannaan.

Luulin, etten osaa tehdä kovinkaan onnistuneita sämpylöitä, mutta osasinkin ihan hyvin, kun sain Aurinkotuulelta ensin ihanan tomaattisämpylöiden ohjeen ja sitten Pippurimyllyltä hieman ohjeistusta taikinan työstämiseen. Sen ansiosta uskalsin ensimmäistä kertaa jättää leipätaikinan tosissaan löysäksi, kun yleensä laitan varmuuden vuoksi jauhoja niin paljon, että tuntuu. Löysähköjä taikinapalleroita ei kannata jäädä näköjään liiaksi vatvomaan käsiinsä, vaan jauhotetuilla (tai kostutetuilla) käsillä tomerasti pyörittelemällä pääsin ainakin itse jokseenkin sämpylämäiseen lopputulokseen.

Sämpylöitä olisi voinut pyörittelyn jälkeen kenties nostatella pellillä vähän pitempään. Nyt piti saada kiireesti uuni vapaaksi muihin tarkoituksiin, joten tumppasin pellin sisään suurin piirtein saman tien. Mutta joka tapauksessa olin lopputulokseen oikein tyytyväinen ja ennen kaikkea ilo onnistuneesta leivontakokemuksesta oli niin suuri, että voisin heittää vaikka pari volttia, jos osaisin. Kun saisi vielä harjoittelemalla vähän rutiinia tuohon hommaan, niin mahtaakohan tässä tarvita kohta ostoleipää juuri ollenkaan.
Tomaatti-rosmariinisämpylät

3 dl paseerattua tomaattia
2 dl vettä
1/2 pkt hiivaa (25 g)
1 tl suolaa
1 tl hunajaa
1 1/2-2 tl rosmariinia (voit kokeilla myös basilikaa/oreganoa/provencen yrttisekoitusta tms.)
2 dl vehnäleseitä
9-11 dl vehnäjauhoja
2 rkl oliiviöljyä

Sekoita keskenään huoneenlämpöinen paseerattu tomaatti ja vesi. Liuota nesteeseen hiiva. Lisää suola, hunaja, rosmariini ja venhäleseet. Sekoita kunnes leseet ovat hiukan turvonneet. Lisää vehnäjauhoja vähitellen alustaen, niin että taikinasta muotoutuu kiinteä ja pehmeä ja se irtoaa käsistä. (Taikina saa kuitenkin olla mielellään löysähköä, jotta sämpylöistä tulee pehmeitä.) Lisää jauhojen lisäämisen loppuvaiheessa oliiviöljy. Anna taikinan kohota lämpimässä vedottomassa paikassa puolisen tuntia. Nujerra kohonneesta taikinasta kuplat, muotoile kostutetuin käsin sämpylöiksi ja paista uunin keskitasossa 225c noin 15 minuuttia. Huom. sämpylöiden ruskistumista on vaikeampi punertavan värin takia huomata, joten muista tarkkailla ettei pinta ala mustua.

(Vinkki: Tarjoa sämpylät peston kera tai voitele sämpylät sillä ennen uuniin laittoa. Voit halutessasi laittaa pestoa muutaman ruokalusikallisen myös suoraan taikinaan.)

Seuraavaksi voisi kokeilla vaikka maaliskuun ruokateemaan passeleita porkkanasämpylöitä, jos löytäisin hyvän ohjeen jostakin. Leivontalistalle voisi lisätä myös Jamien herkullisen valkosipulileivän sekä MonkeyFoodin kokojyvävehnäleivän.

12 Comments:

At 4/3/07 18:36, Blogger Meri, Helsinki said...

Taikinaterapiaa! Vaikka ruoanlaitto on ihanaa, silti saan aina suurimmat kiksit leipomisesta. Siinä on jotain niin ikiaikaista muuntaa simppelit köyhän maan jyvät pehmeäksi taikinaksi ja lopulta tuoksuviksi ja ravitseviksi tuotteiksi. Nojoo, ehkä nykyaikainen supermarketti kaikenmaailman bulgureineen, gluteenittomine jauhoineen ja quinoa-jyvineen ei ole ihan sama asia kuin routainen maa ja sen vihmassa kasvaneet viljat mutta saman tyydytyksen siitä silti saa :-D

Tuosta krassista tuli muuten mieleeni, että minut on vallannut suuri kiinnostus elävään ravintoon. Ihan vakoilumielessä kävin eilen pitkästä aikaa lounaalla Omassa Hyvässä Seurassani tuossa kulmilla sijaitsevassa Silvopleessä ja latasin lautaselleni kaikenlaisia eläviä ja lämpimiä kasvisruokia. Lisäksi utelin kuinka elävän ravinnon kaakku valmistuu... Se on nimittäin hyvää! Että jos tästä sais salaiset aseet siihen maalistaistoon ;-P

 
At 4/3/07 18:59, Blogger Rosmariini said...

Minä olen aina tykännyt ruuanlaitosta rutkasti enemmän kuin leipomisesta, mutta nyt olen viimeinkin alkamassa hoksaamaan, mikä siinä taikinan kanssa puljaamisessa niin monia kiehtoo. Leivän leipomisesta tulee jotenkin yhtä alkuvoimainen olo kuin yrttien kasvattamisesta. Tätä nykyä niin kovin suosittu speltti on meiltä muuten vielä kokonaan kokeilematta.

 
At 4/3/07 21:52, Anonymous Anonyymi said...

Tein kanssa justiinsa Polkkapossun Aurinkoleipää ja ruisleipää á la LaPanen. Ja omenapartaäijäpiirakkaa. Meni kutakuinkin sunnuntai kyökin puolella, mutta ah sitä alkuvoimaa!!!
Kokeilkaa ihmeessä spelttiä, aivan mahtavaa. Tässä vähän alkuvinkkejä: http://www.birkkala.com/spelttiresepteja/index.htm

 
At 5/3/07 10:35, Blogger Rosmariini said...

Tuolla Birkkalan sivuilla onkin spelttireseptejä pitkäksi aikaa, kiitokset linkkivinkistä! Ja mikäpä sopisi näin maaliskuiseen meininkiin paremmin kuin aurinkoleipä.

 
At 5/3/07 11:32, Blogger Aurinkotuuli said...

Hei! Kiva kun kokeilitte sämpylöitä. Olinkin tainnut unohtaa mainita tuosta toisesta kohotuksesta, vaikka eihän se mikään ihan välttämätön ole. Mieluummin itse asiassa kohottaa vähemmän aikaa, jotta sämpylöistä tulee pyöreämpiä. Sellainen 5-10 minuuttia pelillä, lämpimän uunin päällä riittää mainiosti :). Mutta hyviähän nuo tomskupallerot ovat joka tapauksessa ja niiiin kauniin värisiä.

 
At 5/3/07 11:38, Blogger Rosmariini said...

No sittenhän kohotusaika taisi olla juuri sopiva. :)

 
At 5/3/07 12:52, Blogger Aurinkotuuli said...

Suosittelen muuten kokeilemaan myös tätä Sitruunaleivän (TAAS sitruunaa,heh) ohjetta, jota hitusen muokkailin Mat med Tinan reseptistä. http://tuulentupa.blogspot.com/2006/
11/sitruunaleip.html Se oli ihanan ja erilaisen makuista, sopii valkoviinin ja salaattien kylkeen kuin nakutettu :D!! Tällä tekniikalla leipään tuli uskomattoman ihanan rapea kuorikin.

 
At 5/3/07 13:40, Blogger Rosmariini said...

Rapeakuorinen sitruunaleipä kuulostaa myös todella hyvältä. Pitäisiköhän ryhtyä päätoimiseksi leipuriksi, jotta ehtisi kokeilla kaikkia jänniä leipäohjeita... :) Sitruunaan liittyen - en eilen hoksannutkaan, että olit ennättänyt postaamaan sitruunapastastakin, kun kurkkasin (jälleen kerran) vain kaksi päällimmäistä postausta.

 
At 5/3/07 17:00, Blogger Aurinkotuuli said...

Juu, johtuu siitä että olin laittanut Pollo Limonellon reseptin drafteihin ennen iltapalaruokien postausta, joten kun sitten julkaisin sen kuvineen ja kommentteineen se meni niiden "alle". Bloggerilla kun onpi tämmöinen logiikka, että ajallisesti aiemmin luodut ohittavat ajallisesti aiemmin postatut.

 
At 5/3/07 17:13, Blogger Rosmariini said...

No hyvä, etten ole sentään ihan sokea. :) Vaikka eipä sillä. Kun lukee paljon blogeja, niin monesti tulee vilkaistua vain pari ylintä kirjoitusta, joten olisi se voinut jäädä huomaamatta muutenkin. Kivoja ruokajuttuja olivat ne kaksi ylintäkin! Pitäisi itsekin tehdä joskus lapsuudesta tuttuja lämpimiä leipiä.

 
At 9/3/07 16:26, Blogger Annimaria said...

Minäkin pyörittelin tomaattisämpylöitä tuossa keskiviikko iltana. Käytin tomaattipyreetä paseeratun sijaan ja lisäilin vähän vettä korvikkeeksi. Myöskään leseitä en löytänyt mistään tähän hätään, mutta käytin maltaalla maustettuja kokojyväjauhoja. Ihan hyviä niistä tuli, ehkä hiukan kovia, olisi kai pitänyt jättää taikina löysemmäksi, mutta nytkin pyörittely oli minusta aika hankalaa kun taikina tarttui käsiin kiinni koko ajan.

 
At 9/3/07 18:23, Blogger Rosmariini said...

Minä mietiskelin, että varmaankin tuota tomaattisuutta voisi saada mihin tahansa sämpylöihin, jos käyttäisi nesteen asemasta esimerkiksi tomaattimehua. Se toimi ainakin lihamurekkeen nesteenä taannoin hyvin.

 

Lähetä kommentti

<< Home




pastanjauhantaa(at)gmail.com


Related Posts with Thumbnails