Siksi on ollut sitäkin kummallisempaa, että parin viime viikonlopun aikana ajatukseni ovat askarrelleet ahkerasti jälkiruokaideoiden parissa. Onko tämä nyt jotain alitajuista talven varalle valmistautumista vai mitä? Tämän karpalososeella päällystetyn juustohyytelön ohje on peräisin Ruokatorstai-kirjasta, jota on taidettu selailla viime aikoina muissakin blogikeittiöissä. Pääruuaksi laadimme karpalokastikkeen kanssa tarjoiltua poroa, joten karpaloa oli aterialla tarjolla hyvinkin riittämiin.
Juustohyydykkeen marjapinnoite oli Pastanjauhannan miesjaoston mukaan aivan liian hapokasta (sokeria olisi kieltämättä voinut sekoitella joukkoon enemmältikin), joten jos joku muu innostuu tätä maistelemaan, niin kannattaa pyydystellä lusikkaansa marjakerroksen lisäksi myös sitä ihanan vaniljaista valkoista osiota. Siis vähän samaan tapaan kuin semmoisessa kerrosjogurtissa, jossa on marjahilloa pohjalla tai pinnalla. Tai jos haluaa välttää hapokkuuden kokonaan, kannattaa vaihtaa karpalot vaikkapa mustikoihin.
Vaniljainen tuorejuustohyytelö
3 keltuaista
2 1/2 dl kevytmaitoa
4 liivatetta
1 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria (nimenomaan vanilja- ei vanilliini!)
200 g (kevyt)tuorejuustoa
1 dl mantelilastuja
3 valkuaista
Koristelu:
5 dl karpaloita tai muita pakastemarjoja
sokeria
1. Pane liivatteet kylmään veteen.
2. Kaada maito kattilaan ja sekoita joukkoon keltuaiset. Kuumenna seos kiehuvaksi koko ajan sekoittaen. Nosta kattila liedeltä, kun seos on saostunut.
3. Purista 10 minuuttia lionneista liivatteista vesi pois ja nosta ne sulamaan maito-munaseokseen. Sekoita hyvin. Mausta seos sokerilla ja vaniljalla. Anna jäähtyä.
4. Lisää seokseen tuorejuusto ja hiukan muserretut mantelilastut.
5. Vaahdota valkuaiset hyväksi vaahdoksi ja lisää seokseen varovasti sekoittaen. Annostele maljoihin tai laakeaan tarjoiluvatiin. Peitä kelmulla ja nosta hyytymään jääkaappiin.
6. Ota karpaloista muutamia koristeeksi ja soseuta loput marjat. Halutessasi voit siivilöidä soseen.
7. Sekoita soseeseen sokeria ja koristele maljojen pinta soseella ja muutamilla kokonaisilla marjoilla. Tarjoile hyytelö jälkiruokana.
Jälkiruokabuumin lisäksi olen harrastanut viime aikoina omituisia kasvislisäkkeitä. Karpaloaterialla kokeiluun lähtivät kasvistimbaalit. Ei tullut ihan taannoisten palsternakkakohokkaiden kaltaista kohottavaa kokemusta. Ensinnäkin onnistuin loiskuttelemaan aavistuksen verran vesihaudevettä timbaalien pinnalle vuokaa siirrellessäni. Lisäksi kasviskakkuset eivät olleet kovinkaan halukkaita irtautumaan vuoistaan, eikä niiden makukaan ollut erityisen kiinnostava. En kyllä muistanut poikkeuksellisesti maistella ruokaa ollenkaan sitä valmistaessani, mistä osasyy timbaalien mauttomuuteen.
Pitää kokeilla jolloinkin uudelleen ja toivoa pikkuisen parempaa lopputulosta. Punajuuritimbaalit olisivat ainakin kovin vetoavan värisiä.
Oletteko tutustuneet Saku Tuomisen pastakirjaan Aglio & olio? Suosittelen lämpimästi. Kirjassa on mukavaa pastatietoutta, italialaisten tyyppien haastatteluja ja yli 200 simppeliä, mutkatonta reseptiä. Olen lueskellut kyseistä opusta tässä iltana muutamana, ja tekisi kyllä mieli kokeilla melkein jokaista reseptiä.
VastaaPoistaEmme ole tutustuneet, mutta pitääpä tutustua mahdollisimman pian. Kyseinen kirja vaikuttaa nimittäin todella hyvältä - etenkin, jos kyseessä on "vuosien pastahulluuden lopputulos" ja jos kirjassa on juttua tomaattikastikkeenkin historiasta, niin en nyt tähän hätään voi kuvitella mitään sen parempaa. :) Kiitos vinkistä!
VastaaPoistaKirjasta kyllä paistaa läpi Tuomisen rakkaus ja perehtyneisyys pastaan. Olipa kirjalla vain aika kova hinta tuolla Tammen sivuilla. Kirjamessuilla se maksoi muistaakseni 26€. Mutta kannattaa se kyllä hankkia, jos tykkää pastasta ja jos on kokemusta kotikokkailusta. Ihan aloittelijoille kirja ei mielestäni sovi.
VastaaPoistaKyllä se näyttäisi onneksi joistakin kirjakaupoista alle kolmellakympillä lähtevän, kun vähän googlettelin. Kirjamessuilla olisi ollut kyllä ilmeisesti mahdottoman hyviä tarjouksia - pakko päästä jonain vuonna sinne itsekin ihmettelemään.
VastaaPoistaVoihan tuon karpalojälkiruuan tehdä toisinpäinkin. Itse ajattelin kerroskiisselinä. Tällöin tuoreista karpaloista mehupohjaan tehty kiisseli ensin ja sen jälkeen valkoinen vaniljakiisseli päälle. Kirpeys ei tunnu näinpäin lusikoituna. Tietysti tuo sinun Karpalojälkkäri on hyvää ja kokeilen sitä.
VastaaPoistaPalaute liittyen blogin tekniseen puoleen - voisitteko laittaa tuonne jonnekin sivun kulmaan RSS-feed linkin? Helpottaisi postausten seuraamista kun ei tarvitsisi kaivella linkkiä Suosikit-kansion pohjalta. Kaikissa Vuodatuksen blogeissa se on melkein automaattisesti, blogger.comin sivuilla ei missään. =/
VastaaPoistaLisäsin linkit RSS- ja Atom-feedeihin tuonne oikeaan laitaan sähköpostiosoitteen lähettyville.
VastaaPoistaUseimmat selaimet muuten hoksaavat feedilinkit nykyään itsestään! Merkkinä tästä näkyy tyypillisesti ylälaidassa sivun osoitteen oikeassa reunassa jonkinlainen pikkuinen ikoni. Sieltä feedin voi sitten kopioida tai jopa hiirellä raahata lempilukimeensa.
Arleena: Tosiaan. Jos hillo-osio on purkin pohjalla, sen annostelu lusikkaan on huomattavasti helpompaa. Enpä tuota tässä yhteydessä itse hoksannutkaan. :)
VastaaPoista(Sama anonyymi): Kiitos <33
VastaaPoista