Suosikkipygmini haastoi jauhantaosastomme kurssitalkoisiin seuraavanlaisella tehtävänannolla: Ideoi 5-10 kurssia, joille haluaisit osallistua, ja haasta viisi muuta jatkamaan meemiä. Koska kurssille on kuulemma kivempaa osallistua kavereiden kanssa, ota omalle kurssilistallesi mukaan yksi haastajasi kursseista, jolle haluaisit myös osallistua.
Joten näillä mennään:
Ruuan asettelun alkeiskurssi. Muodostuuko muona lautasellasi leviäväksi läjäksi ja kastike sinne tänne tunkevaksi epämääräiseksi liejuksi? Täällä opitaan kauneudentaju, kultainen leikkaus ja sommittelun perussäännöt kolmessa päivässä.
Näin katan kauniisti. Ruoka-annosten asettelun jatkokurssi jo edistyneille. Kurssilla päästään toteuttamaan sommitteluvaistoa myös lautasen ulkopuolella. (Tämän jälkeen onkin mahdollista ryhtyä maalaamaan itse omat taulunsa. Kuponkiuutisten kimppuun siis.)
Kodinhengettären syvin olemus. Tällä kurssilla opitaan, että kotitöitä voi tehdä muuallakin kuin keittiössä. Opimme nauttimaan silittämisen saloista ja imuroinnin ihmeellisestä maailmasta. Lattiakaivon puhdistuskin on kurssin jälkeen kuin leikkiä vaan.
Ruokakuvauksen abc. Kaikki, mitä et koskaan halunnut tietää valokuvauksesta. Miten tottua ruokailemaan orjasalaman kanssa samassa pöydässä? Entä miten estää linssin huurtuminen kattilan yllä? Edistyneille tarjolla myös näin kuvaat ruokasi ravintolassa huomaamattomasti -kurssi.
Varapygmilän kurssitarjonnasta poimittua: Heivaa turhat törinät, jatkokurssi lukijoille ja kirjoittajille. Henkilökohtaisesti voisin kurssittautua heittämään kirjoittamisen maneerit mäkeen ja karsimaan sanaviidakkoa kovalla kädellä. Vaikka kaikkihan on kuitenkin aina niin ikään, joka tapauksessa ja kutakuinkin.
Kirjoittamisesta tuli vielä mieleeni, että meikäläinen vieraskynäili vähän aikaa sitten reissusivusto Rantapalloon. Ja kai kaikki ovat jo muistaneet koukuttua Tajunnanvirtaan? Ai niin, ja kurssimeemiä voi halutessaan jatkaa kuka tahansa!
Kivoja kursseja. Mäkin voisin osallistua ruokakuvauskurssille. Jos sitä vaikka uskaltaisi joskus pistää oman ruokablogin pystyyn. Teidän kuvissanne ei kylläkään ole mitään vikaa...
VastaaPoistaSamaa mieltä kuin Matleena, kiusallisen herkullisia kuvia teillä on. Enkä sanallista antiannekaan arvaisi karsia, vaikka omissa törinöissäni siihen olisi selvä tarve.
VastaaPoistaJos saisi käydä sarjan kurssejanne, asettelusta kattamisen kautta valokuvaukseen, niin voisi kasvaa intoa esitellä useammin omia salamyhkäisiä keitoksia. Kotihengettäreksi on niin pitkä matka, että se kurssi pelottaa.
On se ulkonäkö puoli ruokaa, ehkä erityisesti blogatessa. Miten saisi liitettyä häiväyksen tuoksusta?
Hengettäreksi on täälläkin kyllä valovuosien matka, (huokaus), eikä tuo annosten sommittelukaan onnistu hyvistä aikomuksista huolimatta. Mutta tuoksut ovat onneksi omissakin kokkailuissa aika usein kohdallaan, etenkin kun antaa oliiviöljyn ja valkosipulin kohdata pannulla parikin kertaa viikossa. Jospa tulevaisuuden teknoloogia mahdollistaisi jonkinlaisten tuoksupommien liittämisen osaksi plokeja. :)
VastaaPoistaMutta mielelläni teidän molempien keitoksia joskus kurkistelisin!