Sivut

maanantaina, tammikuuta 14, 2008

Juustokohokas, viimeinen näytös

Juustokohokas ei taida olla ihan minun juttuni. Hämmennetään munanvalkuaista siellä ja maitoseosta täällä, minkä jälkeen nostellaan aineksia yhteen mahdollisimman kuohkeasti. Sitten jännitetään uunin ääressä reilu vartti ja lopulta lusikoidaan pikkuruisesta uunivuoasta suuhun jotakin, joka voisi vastoin parempaa tietoa olla juustolla maustettua ylikypsähköä munakasta. Juuei, taidan itse olla vähän yksinkertaisempien asioiden ystävä. Mutkattomuus on mukavaa.

Innostuin tätä nyt kuitenkin kokeilemaan, kun viikon takaiselle loppiaisaterialle oli luvassa Englannista rahdattua jouluvanukasta, ja juustokohokaskin näyttäisi ainakin brittiläisten ruokalehtien perusteella olevan osa sikäläistä joulumurkinointia. Olihan kohokkaani periaatteessa ihan kelvollista, mutta ei selvästikään aivan vaivan väärtti. Jos kohta sitä vaivaakaan ei nyt jälkeenpäin ajateltuna ollut niin tuhottomasti.

Kohokas kyllä kohosi yllättävänkin kivasti. Tosin noissa kuvissa se on tainnut jo aloittaa ainakin osittaisen laskeutumisen. Kohokkaan ohjeen otin reilun vuoden takaisesta Delicious-lehden joulunumerosta, mutta en nyt taida ryhtyä suomentamaan sitä tänne. Lehden reseptiarkisto näyttäisi joka tapauksessa muilta osin aika inspiroivalta. Kunhan vaan olisi jossain välissä vähänkään aikaa uusien ruokaohjeiden metsästämiseen. Näin pikavilkaisulla brittiläiseen tyyliin tehty kalapiiras näytti ainakin aivan mahdottoman houkuttelevalta.

Loppiaisviikonloppuna kaivelimme pakasteesta myös joulun aikoihin sinne pistetyn purnukallisen ylikypsiä joulukinkkusiivuja. Pippurimylly loihti siitä sekä lehtipersiljasta ynnä muutamista muistakin aineksista etäisesti sinappihunnulta tuoksuvaa joulukinkkupastaa, joka olikin aika hyvää. Lopputuloksen lähikuvattuna näette tässä:

6 kommenttia:

  1. Kohokkaat. Ei kuulu minunkaan ymmärryksen piiriin :D

    VastaaPoista
  2. Minä olen aina suhtautunut kohokkaisiin (samaten kuin moniin kastikkeisiin!) itse kokattuna aika lailla arvellen, mutta joskus on kuitenkin kiva kokeilla jotain hankalaltakin vaikuttavaa. Tämän soufflé-osaston voisin jättää kuitenkin suosiolla ainakin vähäksi aikaa väliin. Soosipuolelta esimerkiksi bearnaisekastike ei tunnu onnistuvan meikäläiseltä sitten niin millään. (No, onneksi tomaattikastike onnistuu vaikka silmät kiinni.)

    Sinullahan onkin muuten kiintoisa uusi ruokablogi (ja loistokas kirjoitus kevyttuotteista päällimmäisenä). Kipaiskaahan kaikki muutkin lukemaan Jokapäiväistä leipää!

    VastaaPoista
  3. Kulinaarimurulassa on teille kukkia :-)

    VastaaPoista
  4. Uuh, en tiennytkään meikäläisten olevan klassikkoainesta! :-P Kiitos ja kumarrus kukkalähetyksestä Murulaan!

    Meikäläisen kaltaisen blogiaddiktin päivän tekevät niin kiljoonat plokit, että saas nähdä, osaanko arpoa niistä kymmenen kivointa. Hyvin kirjoitettuja ruokablogejakin putkahtelee nykyään vastaan melkeinpä viikoittain.

    VastaaPoista
  5. Tulin kertomaan tänne joululahjaksi saamastani kirjasta Ranskalaisen keittiön salaisuudet, jossa kohokkaan valmistusta kuvaillaan äärimmäisen yksityiskohtaisesti. Googletin kirjaa linkittääkseni - ja linkki johti teidän blogiin !

    En ole itse kokeillut ohjetta, mutta siinä on siis kohokkaan kohdalla piirroskuva sekä tarkat ohjeet siitä, mitä liikerataa käden pitää tehdä mitenkin monta sekuntia milläkin hetkellä, kun valkuaisvaahtoa sekoitetaan muuhun massaan :D

    VastaaPoista
  6. Hihii, voinpahan kuvitella itseni toisintamassa erilaisia kokkauksellisia liikeratoja sekuntikellon kanssa. :D Ranskalainen keittotaito on kyllä kerrassaan ykköstä.

    (Ja jee, linkitys skulaa!;)

    VastaaPoista