Innostuin sitten minäkin järjestämään pienimuotoisen glöginmaistelutuokion taannoisen talvi-illan ratoksi. Tarjottavaksi ajattelin alkujaan tehdä Kulinaarimurun tavoin piparjuurella maustettuja poropasteijoita, mutta muutin täytteen osalta viime tingassa mieltäni ja sommittelin voitaikinan sisuksiin tuttua ja turvallista jauhelihaa. Jauheliha ei tosin saanut seurakseen riisiä vaan punajuurta, savuporosulatejuustoa, sipulia sekä persiljaa – ideaa otin muutaman vuoden takaisesta piirakkasuosikistani.Glögitestin juomapuoli oli kauttaaltaan kotoisin Ruotsista. Yksi glögeistä oli itseoikeutettuna laseihin päätynyt 07-vuoden varsin veikeä Blossa (parempaa mielestäni kuin viime vuoden versio), mutta kahta muuta jouduin kaivelemaan muistini (tai intternetin) kätköistä ihan tosissani. Nyt olen jokseenkin varma, että ne olivat Pippurimyllyn ostamat ja kotiin kantamat Snälleröds Vin Glögg (kuulemma jonkun lehdessä olleen glögitestin voittaja) ja vähän tuhdimpi Dufvenkrooks Prestige. Vaikea sanoa, mikä oli parasta, kun olivat keskenään niin kovin erilaisia. Lisäksi glögien makutesti on yllättävän vaikea laji, kun on se kuitenkin sen verran muikea juoma, ettei sitä kerrallaan pysty oikein juomaan määräänsä enempää. Tuo Snälleröds oli ainakin ihan hauska uusi juomatuttavuus. Ei ehkä ihan niin makeaa kuin tuommoiset pulloglögit usein ovat.
Pasteijat olivat myös varsin hyviä, vaikka yleensä en voitaikinaleivonnaisista liiemmin välitäkään. Punajuuri nyt vaan on niin pop. Miksi muuten tällaisia taikinakääryleitä nimitetään pasteijaksi, kun varsinainen pasteija on ainakin minun mielestäni tuubissa myytävää maksapasteijaa tahi sitten semmoista vuokaan sekoiteltua lihapasteijaa?
Joku saisi ihan oikeasti keksiä sellaisen terveellisen ja maukkaan pasteijakuoren. Se olisi mieletön parannus. Henkilökohtaisesti tykkään kovinkin (lue: liikaa) pasteijoista, mutta kun niissä on niitä vaarallisia kaloriloita...
VastaaPoistaPunajuuri kuulostaa ihanalta täytevaihtoehdolta. Nami.
Miten ihmeessä kaikesta tuleekin punajuuren kanssa kaksinverroin parempaa? Tuntuu, että se on alkanut lievästi uhata tomaatinkin asemaa arvojärjestyksessäni viime aikoina. Tai ehkä punajuuri passaa paremmin talveen, ja tomaatti taas kesäisempiin keitoksiin.
VastaaPoistaTuollainen voitaikina leivonnainen on ainakin englanniksi pasty, joten lulenpa että nimitys tulee sieltä, tai jostain toisesta eurooppalaisesta kielestä. Sitä, en tiedä, mistä sen tuubipasteijan nimi tulee.
VastaaPoistaJa oho, onpas tuolla Blossalla nykyään muhkean näkoinen pullo. Pitänee hankkia sitä jouluksi, kunhan pääsen tältä saarelta sinne pohjoiseen. Tykkäsin ainakin muutaman vuoden takaisesta versiosta, joten luulisin tuon uudenkin menevän alas.
VastaaPoistaKyllä se varmasti alas menee! Värikin oli tällä kertaa vähän perinteistä glögiä veikeämpi. Jossain vaiheessa sain vaan jostakin päähäni, että kyseinen Blossa olisi maustettu tänä vuonna pihlajanmarjalla, mutta tyrni taisikin olla oikea ratkaisu.
VastaaPoistaNjam, kuulostavatpa nuo hyviltä. Pitää laittaa talteen suosikkeihin myöhempää käyttöä varten.
VastaaPoistaTällä hetkellä kokkailu on rajoittunut yhteen kattilaan ja paistinpannuun. Lähdin etsiskelemään hakemistostanne tarkoitukseen sopivaa ruokaa viikonlopuksi ja kyllähän sieltä löytyikin. Opiskeluajan makaroonisysteemit ovat vielä liian hyvässä muistissa, joten yritän panostaa ruokaan, vaikka mahdollisuudet ovat melko heikot.
Tutustuin itseasiassa myös täällä Blossan kotimaassa itse Blossaan. Erotuksena oli vain se, että hankin Blossani ruokakaupasta. Prosentteja siinä oli pari. Täältä ei tunnu saavan täysin alkoholitonta glögiä, pitää sitten tyytyä julmustiin. Julmust oli myös uusi tuttavuus minulle ja ihan hauska juoma. Kannattaa kokeilla. Itse en ainakaan tosin ole bongaillut sitä Suomesta, mutta kuulemma ainakin Ikea myy tuotetta.
Pasteija on suorakaiteen mallinen kylmä mureke. Tuubissa lienee samaa tavaraa. Veikkaan, että alunperin voitaikinan sisään on leivottu pasteijaa, pasteija-voitaikinaleivonnainen, ja siitä nimi lyhentynyt pasteijaksi.Onhan täyte hieman pasteijamainen joissain ohjeissa.Olen miettinyt tätä samaa, ehkä oma nimi on velvoittanut :D
VastaaPoistaKajsa: Jännä, miten paljon Ruotsin glögiperinne poikkeaa suomalaisesta, kun täällähän nimenomaan ne pahvitetrassa myytävät alkoholittomat glögit ovat kova sana. Onkohan glögistä tehty Suomessa tarkoituksella muuta Eurooppaa enemmän "koko perheen juoma"? Valion vaalea glögi on kyllä ihan hyvää, ja siitä syntyy näköjään sinapin kanssa hyvä kastike graavilohelle.
VastaaPoistaTeija: En ole koskaan hoksannutkaan, että Teija piileskelee pasteijassa! :) Pasteija-pulmaa on pohdittu myös Raholan syötävissä sanoissa. Näköjään ranskan kielessäkin sekoillaan ihan yhtä lailla näiden taikinoitujen ja taikinoimattomien pasteijoiden kanssa.
Anni tossa mainitsi jo pastysta (pasteija englanniksi), mun on kanssa pakko sanoa, että espanjaksi sanotaan pasta oli sitten kyseessä taikinapasteija tai tahna, niinku hammastahna (mutta sitä mitä italiassa kutsutaan pastaksi ei kutsuta pastaksi espanjaksi! hassua sinäänsä...)! :D Ei välttämättä ole sama kaikissa espanjankielisissä maissa, mutta ainakin etelä-amerikassa, jossa itse vietin koko lapsuuteni ja aina ihmettelin, miksei ole olemassa kahta eri sanaa näille asioille... Kuitenkin, aattelin vaan sanoa :D
VastaaPoistaHyvä blogi, jatkakaa! :D
Yllättävän syvä sanallinen ongelma selvästi noiden pasteijoiden kanssa :) Itse en jostain syystä nuorempana suuremmin edes pitänyt kyseisistä leivonnaisista. Sittemmin olen kyllä niille lämmennyt.
VastaaPoistaTaikinasta voi tehdä kevyemmän version, mutta onko se sitten niin hyvää kuin alkuperäinen.... itse teen usein voisarvitaikinan ohjeella, eli tulee vähemmän rasvaa ja kohotetaan hiivalla. oivallisia ainakin heti tuoreena
VastaaPoistaTuohan onkin hyvä vinkki, kiitoksia!
VastaaPoistaVoisarvia (tai juustolla ym. täytettyjä sarvia) voisi joskus kyllä leipoa itsekin. Minulla taitaa olla useampi ohjekin niihin kätköissäni.