Joulupukki toi meille vuosi sitten lahjaksi muumitalomuotit, ja kuinkas ollakaan, pääsimme tänä vuonna pitkästä aikaa mukaan piparkakkutalon rakennustalkoisiin. Takavuosina väsäsimme aina isommalla porukalla ihan pikkuisen piparitalon, joten korkeamman ja monesta eri palasta muodostuvan muumitalon pystyttämiseen tarvittiin mielestämme niin ikään jonkinasteisia lisävoimia. Siksi pakkauduimme perjantai-iltana autoon ja suuntasimme tuttavaperheen luo, jossa piparkakkutalon osaset oli paistettu ajan säästämiseksi jo ennakkoon. Piparkakkutaikina oli kaupan pakastealtaasta löytyvä valmispaketti, josta syntyikin varsin suorareunaisia ja pullistumattomia talonkappaleita.
Piparkakkutalon laudoitus suoritettiin vaakatasossa, koska pystysuoraa seinää on huomattavasti haastavampi pursottaa. Kaupasta löytyy kuorrutusaineita valmiinakin ainakin valkoisena ja vaaleanpunaisena, mutta kuvissa esiintyvä sininen kuorrute on saatu aikaiseksi sekoittamalla munanvalkuaista, tomusokeria sekä sinistä elintarvikeväriä sopivassa suhteessa. Huomatkaa yllä olevassa kuvassa himmeänä näkyvä pursotepussi. Sokerikuorrutuksen lisäksi talon somistukseen käytettiin ranskanpastilleja, tomusokeria sekä värikkäitä nonparelleja ynnä koristerakeita.
Jätin talon koristelun ja kasaamisen suosiolla rakentelutöihin taipuvaisemmille tuttavilleni. Sen sijaan olin mukana sokerinsulatusyksikössä eli valmistamassa liimaa seinän-, katon- ja kuistinkappaleiden kiinnittämiseen. Pannulla paistuvaa sokeria saa kokemusteni mukaan hämmennellä hyvinkin taajaan ja lämpötilaakin pääsee aina välillä säätämään, että sokeri pysyy sopivan sulana. Lisäksi pannun kannattaa olla siinä määrin suuri, että piparinpalat mahtuvat kastautumaan siinä koko pituudeltaan.Kasausyksikkö pystytettiin ihan hellan viereen, koska sulatettu sokeri tuppaa pannulta poistuttuaan jähmettymään niin kamalan kovaa kyytiä. Palovammoiltakaan ei kokonaan vältytty, kun sulanutta sokeria hellalta puhdistanut illan emäntä sai pienen palorakkulan sormeensa. Onneksi kaikki muu sujui kohtuullisen kommelluksitta, ja piparitalo saatiin pystyyn ilman sen suurempaa sähläämistä. Ensi vuonna ehkä uudemman kerran.
Aivan upea piparinen muumitalo!! Meillä on kanssa nuo muotit, mutta mies sanoi viime vuonna että ostetaan suosiolla sellainen minkä voi koota valmiista osista ettei menetetä hermoja ;) Niin tehtiin eikä varmaan tänäkään vuonna uskalleta noita muotteja ottaa käyttöön.
VastaaPoistaKyllä on ollu timpurit ja maalarit kohillaan, niin on nätti. Mahtuisko sinne yks muulo asumaan? Ei vaan piparkakkutalojen elinkaaren paras vaihe on tietysti purku! Kertokaa kun pääsette talon kaatajaisiin tai iskekää se kuorma-auton lavalle ja roudatkaa Helsinkiin :-P
VastaaPoistaTuosta talosta tuli kyllä sisätiloiltaan sen verran tilava, että ensi vuonna voisi vaikka viritellä sinne pienet piparkakkuiset huonekalutkin. :) Sitten kelpaisikin muumien (ja muulien) siellä asustaa. Ja tuon pihalla hengailevan Haisulin.
VastaaPoistaTalo näytti kyllä nätiltä etenkin pimeässä, kun sen taakse viriteltiin väliaikaiset jouluvalot ikkunoita valaisemaan. Valaistus taitaa näkyä parhaiten tuosta ylimmästä kuvasta.
Sulatettu sokeri jämähtää jäähdyttyään muuhun piparkakkutalon rakenteeseen nähden niin suhteettoman kovaksi massaksi, että kannattaa pähkäillä josko lorauttaisi sokerin sekaan kermaa siinä sulautteluvaiheessa; kinuskilla liimaa siinä missä sokerillakin, suuria voimiahan sen "laastin" tuossa ei tarvitse kestää.
VastaaPoistaMahtava piparkakkutalo! :)
VastaaPoistaHieno on! Juuri tänään vannotin äitiäni, että Suomeen tullessani on jouluksi pakko väsätä piparkakkutalo perinteitä kunnioittaen. Muumitaloa ei kyllä meillä tulla näkemään kuuna päivänä, syystä että nuorempana rehkin ko. teemapuistossa neljä kesää. Aiheen ajattelukin tuottaa yhä näppylöitä... ;)
VastaaPoistaKinuskilla liisteröinti kuulostaa maunkin kannalta herkulliselta idealta.
VastaaPoistaNiinpäs muuten kuulostaakin!
VastaaPoistaUlrikako on vanha Muumilaakson asukas? :D Joskus muutama vuosi sitten joku siellä teemapuistossa työskennellyt kirjoitti jutunkin johonkin lehteen, ja semmoisessa muumipuvussa patsastelu on kuulemma kesäkuumalla aikamoisen kuumaa puuhaa. Tunnen itse muutaman joulupukinmaassa tonttuna työskennelleen - päätoiminen tonttuilu voisi olla etenkin näin joulun alla aika hupaisaa.
komee muumitalo =) meilläkin tehtiin ja oikein kaksin kappalein(erinäisiä kommelluksia sattui ensimmäisen kanssa);)
VastaaPoistaHihii, siellähän on käynnistynyt varsinainen sarjatuotanto! :)
VastaaPoistaIhana muumitalo, väritkin kohdallaan! Kumpa meillekkin tulisi yhtä hieno piparkakkuluomus huomenna :) Huomenna siis on tarkoitus jotain väsätä.
VastaaPoistaOnnea muumitalotalkoisiin! Pitääpä käydä kurkistelemassa lopputulosta blogistasi (mikäli siis meinaat siitä postata). :)
VastaaPoistaÄitimuori tuossa aikoinaan kasaili oikein tyylikkään piparkakkutalon. Kasausvaiheessa hän "hivenen" oikaisi ja kuumaliimapistoolia hyödyntäen kokosi mökin. Ei kuulema sormet pala niin helpolla, ja muutenkin on siistimpi.
VastaaPoistaTietystikään tuota ei voi syödä, mutta toisaalta kuukauden kaapin päällä pölyyntymässä/valostumassa ollut talo ei ehkä muutenkaan ole parasta herkkua.