Olen kerran tai pari syönyt ravintolassa suklaafondanttia ja joka kerran on herännyt halu kokeilla, miten vastaava onnistuisi kotioloissa. Viimein uskaltauduin antautumaan kokeilulle, kuten näköjään mm. Pille (joka on tätä nykyä uskalias leipuri) on tehnyt jo ammoin.Fondantit onnistuivat makunsa ja koostumuksensa puolesta erinomaisesti. Tulos oli juuri niin pehmoinen ja suklainen kuin muistelin sen parhaimmillaan ravintolassa olleen. Ainoastaan annosten ulkomuoto iski pienen takaiskun. Täytin nimittäin vuoat epähuomiossa aivan piripintaan, jolloin fondantit paisuivat uunissa ensin muffinsin lailla yli reunain ja vetäytyivät sitten paiston jälkeen keskeltä kuopalle. Tulkinta ja oletus on, että pinta olisi ollut katseenkestävämpi, jos olisi piisannut ymmärrystä jättää ohjeen mukainen kohoamisvara.
Tässä sovellettu ohje löytyi pienen googlettelun jälkeen lopulta Trendi-lehden sivuilta.
Suklaafondant (optiona valkosuklaasydän)
50 g voita
50 g tummaa suklaata (70 % toimi hyvin)
1/2 dl vehnäjauhoa
2 munaa
3/4 dl sokeria
60 g valkoista suklaata
Sulata tumma suklaa ja voi kattilassa varovaisella lämmöllä. Vesihaude tai mikro on yleensä ohjeenmukaista varovaisuutta, mutta levylläkin uskaltaa sulatella, kunhan ei ihan täysillä tuhuuta ja muistaa sekoitella taajaan.
Vaahdota sokeri ja kananmunat keskenään ihan kunnolla, tukevaksi vaahdoksi asti. Varista joukkoon vehnäjauhot ja sekoita vähän. Lisää mukaan vielä suklaa-voiseos ja sekoita varovasti nostelemalla esim. nuolijalla tai lastalla taikinaa kulhon reunoilta keskelle. Älä veivaa liikaa, mutta sekoita toki kuitenkin kunnolla mylälle asti.
Täytä vuoat ei-ihan-täyteen niin, että reunoille jää sentti tai pari kohoamisvaraa. Tässä kohden siis itse tupeloin. Jos haluat paistoksiisi vielä suklaasydämet korostamaan muutenkin muhean suklaista makua, paina tässä vaiheessa esim. valkosuklaapalat taikinan sisään kippojen keskelle.
Paista kiertoilmauunissa 185 asteessa 10 minuuttia (normiuunissa hieman kuumemmassa, ehkä 190-195 asteessa) ja anna jäähtyä hieman ennen tarjoilua. Nämä voi syödä joko ihan sellaisenaan tai haluamansa jäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa.
Kuohkeanpehmoinen suklaatärsky on parhautta :-)
VastaaPoistaTullaanko Jauhantapajasta tällä ohjeelle mukaan lokakuun ruokahaasteeseen?
hmmm. siis olenko ymmärtänyt oikein, että tämä on siis sama kuin suklaasuffle eli suklaakohokas??ainakin kuva näytti samalta kuin kohokas.
VastaaPoistaVälispiikki: Voi olla, että tullaankin! :) Suklaati ei ole nimittäin meikäläisen vahvin laji ollenkaan (tosin mikä mahtaa olla syynä siihen, että vaikka en liiemmin perusta suklaasta paljaaltaan, jälkiruokien seassa suklaa maistuu sitten sitäkin paremmalta?), eikä Pippiksellä välttämättä ole liiemmin aikaa ryhtyä toistamiseen taituroimaan suklaan kanssa.
VastaaPoistaOnneksi eilinen Ruokatorstaikin oli hoksannut (ilmeisestikin Kulinaarimurulan innoittamana;), että suklaa on nyt kovasti hip ja pop. Itsekin olen nyt lokakuun mittaan etsiskellyt muutamaan otteeseen suklaisia ohjeita verkosta. (Miten olisi vaikkapa suklaasushi?) Yhden suklaakirjankin hommasin, mutta siinä oli lähinnä vain konvehtiohjeita.
Omenakaramelli: Kohokkaaksi minäkin tuota sitkeästi puhuttelin, kun siltä se tuossa vuoassaan niin erehdyttävästi näyttikin!
Suklaafondant on myös siitä loistava, että sen voi tehdä vaikka täysin valmiiksi pakkaseen odottamaan ruokailijoita. Uuni vaan päälle jossain vaiheessa pääruokaa ja jälkkäri tulee kuin itsestään. Kun vaan löytää omalle uunille sopivan ajan.
VastaaPoistaJa tärkeintä mielestäni koko fondantissa on, että se ei pääse kypsymään liikaa. Suklaa saa ollakin vielä vähän juoksevaa siten, että kun avaa fondantin eli ottaa ensimmäisen lusikallisen, lautaselle tupsahtaa pieni suklaavana.
Voi hyvä tavaton, suklaasushia! Joku tovi sitten törmäsin lakusushi-ohjeeseen, jota varten on mustaa lakunarua ihan IKEAsta asti jo haettu :-) Pitääkö noita suklaisia tehdä samassa rytäkässä...?
VastaaPoistaMontako kuvan mukaista annosta tuosta määrästä tulee?
VastaaPoistaOhjeistus taitaa olla alun perin kahdelle hengelle, mutta olisi siitä saattanut riittää kolmellekin.
VastaaPoistaTuo lakusushi-idea on kyllä kokeilemisen arvoinen! :)
Kappas, tuumiskelin tässä juuri uskaltaisinko yrittää huomenna jälkkäriksi suklaafondantia ja ehkäpä tämän jälkeen uskallan. Saa nähdä kuinka kaasu-uunin kanssa käy.
VastaaPoistaeilen illalla tehdysta fondantista unohtui ruoanlaiton kiireissa rasva.. Menoa tama ei haitannut yhtaan, naytti samalta kuin pastanjauhannan versio ja vieraillekin maistui.
VastaaPoistaTuplasin annoksen ja jaoin neljalle. Olisi ollut parempi kuudelle, aika tuhti makeasatsi!
Hei, olin ajatellut tällaista tarjoilla jouluna, miten mahtaa onnistua jos taikinan tekee jo valmiiksi muutamaa tuntia ennen paistoa? mahtaako onnistua...
VastaaPoistaHyvä kysymys. Tuntuu, että pitäisi kai tuon taikinan jonkin verran kestää odotteluakin, mutta en tiedä, mahtaako odottelu sitten vaikuttaa jollain tavalla lopputuloksen kuohkeuteen. Pitäisiköhän tehdä pieni koe-erä ennen joulua. :)
VastaaPoistanyt tiedän mitä syödään ensi viikonloppuna jälkkäriksi ;D!
VastaaPoistaAnteeksi vain..Mutta oman kokemukseni ja tietämykseni tasolla voin sanoa, että SUKLAAFONDANT EI OLE TASAINEN VAAN kukkupäällinen suklaaleivos ja juuri tuota lässähtämistä pitäs varoa..
VastaaPoistaSuklaafondanttihan on helpoin versio ns. "kohokkaista" ja munavaahto on se tärkein osa prosessia. Kun vatkaat munavaahdon valmiiksi niin kannattaa tehdä fondantti loppuun niin nopeasti kuin pystyy ettei vaahto lässähdä käteen koska silloin taikina ei kohoa uunissa melkein ollenkaan.
VastaaPoistaHuomenna olisi tarkoitus kokeilla tällä ohjeella vähän viikonloppu hyveitä, jäi vain mietityttämään että kaadetaanko tuo suklaa-rasva seos ihan kuumana tuonne sekaan vai pitääkö se ensin hieman jäähdyttää? tyhmä kun olen, niin pakko kysyä :D
VastaaPoistaSusbetti - joko kokeilit, miten onnistui? Ei sitä suuremmin tarvitse jäähdytellä, jos ei kovin käristyshengessä sitä suklaa-voiseosta sulatakaan. Jos vähän kerrallaan kaataa eikä kerralla kumauta, niin kyllä minä aivan kuumana sen uskaltaisin norutella joukkoon.
VastaaPoistaaivan mahtavan makuista! kokeiltiin kotona ja muuten sujui hyvin paitsi munakello teki tenän ja kohokkaat olivat inen liian kypsiä uunista tultuaan. saatiin kolme oikein tuhdin kokoista fondantia. norotimme suklaavoin melko kuumana suoraa munavaahdon joukkoon eikä ainakaan pahasti vaikuttanut lopputulokseen.
VastaaPoistaEhkä älytön kysymys, mutta voisiko ajatella fondantin tekemistä kertakäyttöisiin muffinivuokiin? Jos laittais monta paperista päällekkäin? Pysyykö se massa siinä ensalkuunkaan....
VastaaPoistaTämänviikkoisessa MasterChefissä tehtiin vastaavaa suklaajuttua (tosin nimellä suklaacoulant), ja siinä yhdellä kilpailijalla lopputuloksena oli kuivakka muffinssi. :)
VastaaPoistaMutta tuo ohjelma oli sen verran kiinnostava, että tekisi mieli testata fondantin (tai tuon coulantin...) tekemistä kotosallakin. Siinähän voisi testata yhtä kappaletta paperiseenkin vuokaan.
Ihana ohje, kiitos pastanjauhajat! Harmittoman helppo ja taivaallisen makuinen herkku, taivaallista :)
VastaaPoistaTein keskiviikkona, hyviä tuli (: Tosin ensimmäinen satsi suklaata meni pilalle, kun paloi mikrossa..
VastaaPoistaOnko kukaan kokeillut sitä että tekee taikinan paria tuntia ennen jääkaappiin odottamaan?
VastaaPoistaJoku kommentoi että voi tehdä pakastimeen - paistetaanko jäinen taikina vai pitääkö se sulattaa ensin?
Suklaafondant ja -kohokas on kaksi täysin eri asiaa. Kohokas perustuu valkuaisvaahtoon, kun taas fondantissa käytetään kokonaisia munia sekä keltuaista. Kohokkaan kuuluu olla kokonaan kypsä, fondantin valuva.
VastaaPoistaFondanthan on kohokkaan kaukainen sukulainen, joten tuo lässähdys viittaa että jotain meni pieleen. Ei se siitä johdu että kipot oli liian täynnä, vaan siitä, että vatkausvaihessa munista tehdty vaahto ei ole ollut tarpeeksi "valmista", tai sitten se on laskenut liikaa suklaan seikotusvaiheessa.
VastaaPoistaMaku on toki varmasti hyvä, mutta ammattimielessä lässähtänyt fondant on epäonnistunut. Se leivosten kohossa pysyminen uunista ottamisen jälkeen tekeekin tästä juuri hieman haastavan leivonnaisen. Ja tietysti se että sisus pysyy sulana.