tiistaina, kesäkuuta 08, 2010

Lakritsia ja piparminttua

Suuret kiitokset vielä näin jälkikäteen monista kommenteistanne taannoiseen teenjuontipostaukseeni.

Minusta tuli suorastaan ällistyttävän nopeasti mallikelpoinen teenjuoja. Siitä huolimatta, ettei satunnaisesti nautittu kahvikaan ole aiheuttanut enää minkäänlaisia ongelmia (ilmeisesti närästystä aiheuttivat vain työpäivien aikana tyhjään mahaan jatkuvalla syötöllä kaadetut kupposet). Itse en ole kahvia keittänyt pääsiäisen jälkeen muistaakseni kertaakaan, mutta sukulaisten ja kavereiden luona kyläillessäni saatan ottaa joskus vaikka toisenkin kupin, jos oikein tarjotaan. Mutta kahvia ei ole tehnyt mitenkään erityisemmin mieli, mikä kummastuneena merkille pantakoon.

Teekupposessa on jotenkin niin rauhaisa ja turvaisa tunnelma (olenkohan nyt sitten kuitenkin muuttumassa teen myötä rauhallisemmaksi ihmiseksi, hmmmph).

Kiinnostavia teetuttavuuksia ovat olleet muun muassa Indian Chai sekä lakritsitee, jota en ennen kommenttejanne tiennyt olevan olemassakaan. Tilasin luottopaahtimostamme HasBeanista piparminttu-lakritsiteetä, jossa lakritsin pitäisi olla peräisin ihan oikeasta lakritsinjuuresta. (Nyt vasta muuten huomasin, että tuo lakritsi"tee" on tietenkin kofeiinitonta, kääk. Ja minä aina kahvinjuontiaikoinani naureskelin ajatukselle kofeiinittomasta kahvista.)

Olen oppinut teestä muutakin uutta. Musta tee tykkää kiehuvasta (tai ainakin lähes kiehuvasta) vedestä, mutta hennommille teelaaduille, esimerkiksi vihreälle teelle keitinvesi saa olla jossain määrin jäähtyneempää. Pekka Nihtinen kertoo Kiinalaisessa teekirjassaan (2004) veden lämpötilasta seuraavaa:
"Kiehuvan kuuma vesi ei sovi useimmille teelaaduille, ja siksi on odotettava, että kerran jo kiehahtanut vesi jäähtyy kyseiselle teelle soveliaaksi. Mustaa ja tummaa teetä varten veden tulee olla kuitenkin noin 95-98-asteista, sillä muuten näistä voimakkaista teelaaduista ei erity veteen tarpeeksi makuaineita. Sinivihreille (siis wulong-teet) teelaaduille sopivin lämpötila on hieman alempi eli 90-95 °C. Vastaavasti herkemmille hapettamattomille teelaaduille suositellaan haudutusta noin 70-80 °C vedessä, sillä liian kuuma vesi turmelisi niiden hienoimmat aromit. Tällaisten vihreiden, valkoisten ja keltaisten teelaatujen laita on usein myös niin, että mitä hienompi ja kalliimpi laatu on kyseessä, sitä alhaisemmassa lämpötilassa se tulee hauduttaa."

Samaisessa teekirjassa on kerrottu myös teen tuhatvuotisesta historiasta - siitä miten kunnioitetusta kiinalaisesta raaka-aineesta tuli nykyajan kiireiselle ihmiselle kertapakkauksiin paketoitua pussiteetä. Eniten minua jäi askarruttamaan se, että osa Britannian markkinoille aikoinaan suunnatuista teelaaduista on ilmeisesti tarkoitettu juotavaksi maidon ja sokerin kanssa, mikä saattaisi selittää joidenkin teemerkkien kitkeryyden ja voimakkuuden.

Britit ovat myös vaikuttaneet siihen, että kaupallisen teenviljelyn painopiste siirtyi aikanaan Kiinasta Intiaan, ja markkinoinnin kautta luotujen mielikuvien avulla kiinalainen tee koki 1900-luvun alussa joksikin aikaa aikamoisen arvonalennuksen. Nykyään teetä vievät ahkerimmin Sri Lanka ja Kenia, koska sekä Kiinan että Intian tuottamista teelaaduista suuri osa menee kotimaiseen kulutukseen. Kenialaiseen teehen olen törmännytkin usein kahviloiden lapputeevalikoimia tutkaillessani.

Teenviljelyn ympäristövaikutuksiakin kannattaa tietenkin pohdiskella. Teepuu ei vaadi kirjan mukaan ollenkaan niin paljon torjunta-aineita ja lannoitteita kuin vaikkapa kahvi, puuvilla ja tupakka, koska se pystyy taistelemaan omillakin keinoillaan aika hyvin tuholaisia vastaan. Viljelyalaahan se tietenkin vie muilta, vähän ruokaisammilta kasveilta.

15 Comments:

At 8/6/10 09:48, Anonymous emma said...

Lakritsatee on niin hyvää! Toinen herkkulöytö on vienosti hunajalla maustettu luomurooibos, joka on ihanaa myös kylmänä (luotan siihen, että kelit joskus lämpenee ja mieli tekee enemmän jääteetä kuin kuumaa juomaa :)

Hm... taidankin mennä hakemaan kupillisen teetä ennen kuin jatkan työntekoa :)

 
At 8/6/10 09:56, Blogger Rosmariini said...

Tuo Teapigsin lakutee on jostain syystä jotenkin ällistyttävän makeaa, ihan niin kuin siinä olisi jo valmiiksi sokeria seassa.

Toivonpa tosissaan, että tänä kesänä olisi runsaasti tarvetta jääteelle! (Viime päivien viileydessä luottamus lämpimämpiin päiviin on ollut vähän koetuksella... ehdin jo kaivella villasukatkin naftaliinista.)

 
At 8/6/10 10:45, Blogger Nelle said...

Luin muuten ostamastani kukkaruokaa - kirjasta maitohorsman käytöstä; kuulemma lehdistä saa tehtyä teetä fermentoimalla tai ilman:) Samoin esim. mansikan kukkasista voisi tehdä teetä.

Tuosta Chaista tuli mieleen, että kokeilepa Rosmis sitä Yogi - teen sweet chili - versiota, se on A:n suosikkitee kun on jotenkin makean oloista myös. Minusta se on juuri sellaista ihanaa iltateetä... :)

 
At 8/6/10 11:08, Anonymous pistaasi said...

Heippa, Clipper-merkillä on aivan ihana lemon&ginger tee, missä on myös mukava lakritsanmaku (peräisin lakritsanjuuresta). Tätä teetä olen ostanut Ruohonjuuresta, ja nähnyt myytävän muissa luomukaupoissa. Suosittelen lämpimästi! Ihana yhdistelmä!

 
At 8/6/10 14:54, Blogger Heidi said...

Tuosta Nihtisen kirjasta jäi aikoinaan mieleeni sellainen hauska kommentti liittyen teepannuihin, että "kyllä jo viidelläkin teepannulla voi jotenkuten tulla toimeen" :D Pointtina siis oli, että eri teelaaduille pitäisi olla omat kannunsa. Harva meistä niin hifistelijä kuitenkaan on... :)

Teessä kannattaa myös suosia luomua ja reilua kauppaa, vaihtoehtoja onneksi nykyään on paljon!

 
At 8/6/10 17:38, Blogger Dea said...

Blogi hukassa, ja joskus aiemminkin olen teiltä apua pyydellyt, niin ehkä myös nyt löytyisi.

Muistatteko blogia, jossa tehtiin japanilaisvaikutteista ruokaa? Suomalaisia olivat blogin pitäjät, mutta ehkä asuivat japanissa tms... Blogin nimi oli ehkä jotain, mikä liittyi puutarhaan tai sammakoihin. Juu, hyvät ovat muistikuvani. :D Blogi sittemmin laitettiin jäihin ja he perustivat uuden, enkä nyt löydä kumpaakaan.

Apua?

 
At 8/6/10 18:27, Blogger Nelle said...

Dea: kokeiles hakea kirjeitä keittiöstä. Luulen että tarkoitat Pinean blogia.

 
At 8/6/10 18:38, Blogger Dea said...

Kiitos Nelle, sehän se. :)

 
At 9/6/10 10:17, Blogger Rosmariini said...

Kivoja teevinkkejä, kiitoksia!

Viisi teekannua! :) :) Semmoiset pienet kiinalaiset teekannut pienine kuppeineen ovat tosissaan sympaattisia, mutta jotenkin en osaa kuvitella itseäni pipertämässä semmoisten parissa.

Bodumin irtoteekannu on sen sijaan ollut ahkerassa käytössä.

Kirjeitä keittiöstä valittiin muuten toukokuun 2010 ruokablogiksi (jee!).

 
At 11/6/10 15:56, Anonymous Elina said...

Tuo sama TeaPigsien tee tarttui matkaan noin kuukausi sitten Brittein reissulta. Maku on kyllä hyvin yllättävä, niin yllättävä, että tuli ihan virne naamalle ensimmäisen siemauksen jälkeen. Vahvaa se tosin oli, rupesi puolen kupin jälkeen tekemään mieli lisää vettä sekaan.

 
At 12/6/10 11:43, Blogger aleksi said...

ittekin joskus lopetin kahvin juonnin ja vaikka sanotaan että kahvi virkistää niin tuntu jotekin tosi paljon virkemmältä lopetuksen jälkeen. nykyään juon joskus.

teessä mua kyllä ällöttää kaikki maustetut mömmöt, valkosta tai vihreää.

 
At 13/6/10 04:07, Blogger Dea said...

Blogissamme on haaste teille. :)

 
At 14/6/10 21:41, Blogger Rosmariini said...

Elina: Tosissaan, maku on NIMENOMAAN yllättävä! :)

Aleksi: Kahvinjuonnin lopettamisessa on se hyvä puoli, että satunnaisia äkillisiä väsymyksiä ei yritä pikaisesti selättää kahvilla. (Tänään taas väsytti iltapäivällä ihan valtavasti...)

Dea: Kiitos! Olen juuri nyt haasteen tarpeessa.

 
At 14/6/10 22:40, Blogger Dea said...

Joko tokaisin, että blogissamme olisi haaste teille?

 
At 15/6/10 09:44, Blogger Rosmariini said...

Juu! :)

 

Lähetä kommentti

<< Home




pastanjauhantaa(at)gmail.com


Related Posts with Thumbnails