maanantaina, tammikuuta 01, 2007

Leipätuttavat

Joulun ja uuden vuoden aikaan meillä oli ilo vierailla tuttavien luona ja maistella heidän kokkauksiaan. Edes tällaisissa tilanteissa ei pastanjauhaja meinaa malttaa pitää kameraa piilossa. Tässä siis kaksi variaatiota leivästä ja perunalastuista. Meitä anglommissa kulttuureissa nimittäin tuntuu päässeen valloilleen tapa yhdistää ne samaan ateriaan.

Erään tuttavapariskuntamme naispuolinen jäsen oli omaksunut yläkuvan leivät kaveriltaan, joka oli maahantuonut idean oltuaan Kanadassa. Niinpä tämä maukas annos kulkee tuttaviemme - ja nyt meidänkin suussamme nimellä "Kanada-leivät". Ideana on laittaa tavallisten tonnikalaleipien väliin muutamia perunalastuja ja sitten puristella leipää varovasti niin, että sipsit murenevat pikkuisen. Hyvää! Leivät tarjottiin raikkaan salami-pastasalaatin kera.

Toisen, puolibrittiläisen pariskunnan kanssa taas laadimme täällä pastanjauhajien pesässä savustetusta kalkkunanrinnasta, cheddarista, kasviksista ja pannulla paahdetusta ciabattasta leivät, jotka nekin saivat anglisena säväyksenä seurakseen perunalastuja. Tällä kertaa lastut tyytyivät makaamaan lautasella leipien vieressä pienen dippinokareen alla.

8 Comments:

At 2/1/07 10:52, Anonymous Anonyymi said...

Heh, Mieheni opiskeluaikainen bravuuri oli kovertaa ranskanleivästä sisus, vuorata leipä sinapilla, majoneesilla ja juustolla, laittaa pohjalle suolakurkku-ja paperikasilppua ja lopulta täyttää muu tila POPCORNILLA!

Kuulin tästä leivästä niin hurjaa legendaa, että erään kerran haastoin sitten toteuttamaan tämän onnen lähteen meillekin iltanaposteltavaksi -ja ihan hyväähän se oli. Ei ehkä kuitenkaan mikään kulinaarinen herätys, ainakaan itselleni. Aika taisi kullata ranskiksen reunat...

 
At 2/1/07 12:02, Blogger Rosmariini said...

Kääk, enpä olisi moista herkkua kuvitellut olevan olemassakaan. :D

 
At 2/1/07 13:01, Anonymous Anonyymi said...

Ei liity kyllä leipään mitenkään mutta pakko laittaa tänne =)

"Alkuruuaksi uunissa kuumennettua, hunajalla valeltua vuohenjuustoa basilikapedillä, vaalealta leivältä tarjoiltuna. Pääruuaksi oli grillattua turskanselystä, vokkivihanneksia, valkoviinikastiketta ja perunalunta. Jälkiruokana oli Irenen suosikki: suklaamousse. Viini oli eteläafrikkalaista, ja sillä oli hassu nimi Something Else."

Kappale uusimmasta Helene Turstenin dekkarista, Lasipaholainen. Pohjoismaista dekkaria parhaimmillaan.

Mukavaa Uutta Vuotta 2007 teille!

 
At 2/1/07 13:08, Blogger Rosmariini said...

Oi, ruokasitaatti, kiitoksia! Tuostahan saa kirjavinkin lisäksi myös hyviä ruokaideoita. Etenkin tuon vuohenjuustoisen alkuruuan voisin hotkaista vaikka saman tien.

Hyvää uutta vuotta myös sinne!

 
At 2/1/07 13:13, Anonymous Anonyymi said...

Jep, alku- ja jälkiruoka sekä viini kelpaisivat tännekin päin. Mutta turskanselys ei juuri kuulosta houkuttelevalta - vaikka voinkin olla ihan väärässä.

 
At 2/1/07 13:19, Blogger Rosmariini said...

Niin, jotenkin tuosta kalanselyksestä tulee ehkä hivenen ruotoinen mielikuva. :) Toisaalta mikä tahansa kalanpala yhdessä valkoviinikastikkeen kanssa kuulostaa ylettömän herkulliselta.

 
At 2/1/07 20:53, Anonymous Anonyymi said...

Perunalastut ja kulmioleivät toimivat kyllä yllättävän hyvin yhdessä. Olin joskus nuorena tyttönä kesän duunissa Irlannissa ja opiskelijabudjettiin sopiva lounas oli aika usein pikkupussi Salt&Vinegar-perunalastuja ja BaconTomato&Lettuce-sandwich. Ja päälle nice cup of tea :-)

 
At 2/1/07 23:13, Blogger Rosmariini said...

Subwayssahan sama ilmiö on myös nähtävissä, kun leivän lisäkkeeksi saa halutessaan minipussillisen perunalastuja. En ole kyllä koskaan nähnyt niitä kenenkään ottavan, joten Suomessa tuo leivän ja sipsien liitto lienee tosissaan melkoisen vieras.

 

Lähetä kommentti

<< Home




pastanjauhantaa(at)gmail.com


Related Posts with Thumbnails