Sre:n vieraana

Pastanjauhajien karvalakkilähetystö suuntasi viime perjantaina Helsinkiin, kun Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma oli kutsunut koolle vuoden 2009 aikana kuukauden ruokablogi -palkittuja bloggaajia. Meillä oli kunnia saada tunnustus vuosi sitten tammikuussa.

Iltaan sisältyi tutustuminen Helsingin Sanomien ruokatoimitukseen (ja Sanomatalon tiloihin yleisestikin), käynti Eat&Joy Maatilatorilla sekä kaiken huipentumana vielä hilpeä illallinen Ravintola Lasipalatsissa. Ruoka oli laadittu sopivasti sesonkeja sekä suomalaisia raaka-aineita kunnioittaen. Tarjolla oli näin tammikuussa muun muassa blinejä, poroa, kuhaa sekä appelsiinista laadittuja jälkiruokia.


Illan mittaan kävi ilmi, että maa- ja metsätalousministeriössä työskentelee suomalaisen ruokakulttuurin puolesta harvinaisen hauskoja ihmisiä, jotka ovat oikeasti vilpittömän innostuneita viemään hyvän syömisen asiaa eteenpäin. Lisäksi he ovat kiinnostuneita suomalaisten ruokabloggaajien blogeista, mikä tietenkin kertoo kaikin puolin erinomaisesta arvostelukyvystä (heh heh).

Näiden toimijoiden ajatuksiin on mahdollista tutustua muun muassa blogeissa Puolivirallista ruokaa sekä Sanoja lautaselta.

(Lisäys: Hyviä raportteja Sre:n tilaisuudesta löytyy esimerkiksi elokuussa tunnustuksen saaneesta Kulutusjuhlasta sekä Kokkaavilta siskoilta.)


Illan parasta antia oli hyvien ruokapuheiden ja kaiken muun mukavan ohella tietenkin muiden bloggaajien tapaaminen. Siskot kokkaa -blogin kirjoittajiksi paljastui aivan hulvaton sisaruskaksikko, jonka kanssa nauroi väistämättä mahansa kipeäksi.

Illemmalla oli luvassa lisääkin laatuisaa ruokabloggaajaseuraa, ja pääsin jututtamaan ensimmäistä kertaa esimerkiksi Herkun & Koukun ihastuttavaa edustajistoa (jauhantatiimimme toinen osapuoli ehti nimetä kyseisen blogin jälleen kerran uudelleen... tällä kertaa se oli Torkku & Koukku).

Monet paikalle tulleet olivat pitkän työviikon uuvuttamina ymmärrettävistä syistä hieman väsyksissä. Hatunnosto ja halaus Ylimuuli Mukkelikselle sitkeästä mukana sinnittelystä. Ehdin vaihtaa vähän kuulumisia myös Liemessä-Jennin kanssa ennen kuin velvollisuudet kutsuivat tuttavaamme toisaalle. Korianteri-Liinan ja Sorsanpaistajan kanssa toivon pääseväni jatkamaan juttua joskus vaikka täällä Oulussa. Muitakin oli menossa mukana: kaikkien kanssa ei valitettavasti vaan ehtinyt jutella juuri mitään.



Kaikkein pisimpään iltaa jaksoivat juhlistaa Olutkellari Helsingissä kommentoija Emma (jonka ilahduttavat kuulumiset saivat aikaan runsaasti kylmiä väreitä), Ketun keittiön pariskunta (meikäläisellä oli kumpaisenkin kanssa harvinaisen paljon yhteisiä puheenaiheita), viiden tähden Äijä-Ari sekä tietenkin maailman mahtavinta seuraa tarjonneet Sillä sipulit.

Lauantaina teimme vielä uusintakäynnin maatilatorille, josta lähti mukaan muun muassa kovasti kehuttua Ahon vadelmajogurttia (harmi, ettei hoksattu pakata kotona lusikoita mukaan):


Kyyttö oli pakko jättää kylmäketjun katkeamisen pelossa kauppaan, mutta kyllä mekin sitä vielä joskus pääsemme (toivon mukaan) maistamaan. Luomutomaatteja ei tähän aikaan vuodesta ollut saatavilla (ruokasesongit olivat jälleen kerran kunniassa), mutta mukaan lähti muun muassa luomuvalkosipulia. Sekä tietenkin juomapuolta. Iltapuhteiksi hankituista oluista parhaiten maistui kuulemma pehmeä Malmgårdin Dinkel, jonka teossa kerrottiin käytetyn spelttiä.

Nyt olemme taas turvallisesti Oulussa kotilähiömme kätköissä. Täällä Perämeren rannikollakin on tapahtunut sillä välin vaikka mitä: kaupunkiin on avattu ihka oikea pannukakkuravintola, jossa monet tutut ovat kuulemma ehtineet vierailla jo viikonlopun aikana. Sinne siis mahdollisimman pian!