Kesällä
balsamicomansikoista kirjoitettuani tuli kommenttiosastolla puhetta balsamicosiirapista, joka näyttäisi olevan hyvinkin monikäyttöistä. Sopii salaatteihin kastikkeeksi, grillatun lihan päälle ja jos jonkinlaiseen tarkoitukseen. Itse ostimme siirapin seuraksi pari palaa juustoa. Tosin noiden kuvassa esiintyvien juustojen kanssa balsamicosiirappi ei ollut ollenkaan parhaimmillaan, mutta parmesaanista nyrhittyjen viipaleiden kanssa se toimi todella hyvin.
En löytänyt balsamicosiirappia kaupasta (etsiskelin etikka- ja öljyosastolta; en tiedä oliko oikea paikka), joten sitä keiteltiin sitten itse.
Balsamicosiirappi
2 dl tummaa balsamicoa
2 dl sokeria
Balsamico kaadetaan kuumaksi kuumennettuun kattilaan, minkä jälkeen sokeri kaadetaan heti perään. Sekoitellaan ja keitellään, kunnes keitos sakeutuu selvästi ja muuttuu siirappimaiseksi.
Reseptin määrät voi tietenkin skaalata tarpeen mukaan. Kahden desin mitalla tehden siirappia tuli yhtä juustoistuntoa varten turhankin paljon.
Noista juustoista sen verran, että ne olivat ilmeisesti tuotteita Stockmannin tämänhetkisestä Englannin-teemasta. Tai sitten muuten vaan tavallista näyttävämmin esillä. Tuo toinen oli jotain ihme marmeladijuustoa, joka oli aikamoisen outo kokemus. Yrteillä maustettu vuohengouda sen sijaan maistui huomattavasti paremmalta. Samoin kuin viinirypäleet ja mozzarellasta ja tomaateista tehty salaatti.
Kesällä balsamicomansikoista kirjoitettuani tuli kommenttiosastolla puhetta balsamicosiirapista, joka näyttäisi olevan hyvinkin monikäyttöistä. Sopii salaatteihin kastikkeeksi, grillatun lihan päälle ja jos jonkinlaiseen tarkoitukseen. Itse ostimme siirapin seuraksi pari palaa juustoa. Tosin noiden kuvassa esiintyvien juustojen kanssa balsamicosiirappi ei ollut ollenkaan parhaimmillaan, mutta parmesaanista nyrhittyjen viipaleiden kanssa se toimi todella hyvin.
En löytänyt balsamicosiirappia kaupasta (etsiskelin etikka- ja öljyosastolta; en tiedä oliko oikea paikka), joten sitä keiteltiin sitten itse.
Noista juustoista sen verran, että ne olivat ilmeisesti tuotteita Stockmannin tämänhetkisestä Englannin-teemasta. Tai sitten muuten vaan tavallista näyttävämmin esillä. Tuo toinen oli jotain ihme marmeladijuustoa, joka oli aikamoisen outo kokemus. Yrteillä maustettu vuohengouda sen sijaan maistui huomattavasti paremmalta. Samoin kuin viinirypäleet ja mozzarellasta ja tomaateista tehty salaatti.
Tämä kuulostaa mielenkiintoiselta reseptiltä. Taisin jostain lukeakin tuosta balsamicosiirapista, mutta ei ole tullut kokeiltua. Voiko tuota siirappia muuten käyttää niiden mansikoiden marinoimiseen vai onko sokerin ja balsamicon suhde eri ja pitääkö sokeri ja balsamico sekoittaa "kylmiltään"? Vähän monimutkainen kysymys, mutta toivottavasti ymmärsitte.
VastaaPoistaTuo siirappi taitaa olla mansikoiden marinointiin vähän turhan tönkköä. Eli kylmiltään sekoitetaan, jos on kyse noista varsinaisista balsamicomansikoista.
VastaaPoista(Toivottavasti ymmärsin kysymyksesi oikein. Syysflunssa tekee kovasti tuloaan ja tuntuu, ettei järki tahdo nyt oikein kulkea - senkään vertaa kuin yleensä.;)
Oisko tarjolla naudan sisäfile-reseptiä: pekoniin käärityt fileet uunissa.... ????
VastaaPoistaMeillä ei taida tuommoista reseptiä löytyä, mutta Ruokalasta löytyy ainakin vähän tuonsuuntaisia ohjeita, joista voisi hieman soveltamalla saada jotakin aikaan.
VastaaPoistaKiitos, rosmariini, ideoin tältä pohjalta :)Keskiviikkona tulee ystäviä kylään ja ajattelin laittaa sisäfilettä ja juureslohkoja... herkkusieniä täytteillä, mätismetanaa, hunaja-suolakurkku-smetana-alkupalaa...
VastaaPoistaEnköhän mä keksi tästä fileestä jotakin...
Aah, kun kuulostaa makoisalta. Ystäväsi ovat melkoisia onnenpekkoja, kun pääsevät moisen herkkupöydän ääreen, ja vielä keskellä viikkoa. Tuo suolakurkkualkupalakin on ihan käsittämättömän ihanaa.
VastaaPoistaSisäfileen voi tehdä uunissa pekoniin käärittynä yhtä lailla kokonaisena kuin pihveiksi leikattunakin. Ehkä hauskimman näköistä tulee, kun pyytää lihan tukeviksi pihveiksi veisteltynä (tai leikkelee itse) ja käärii jokaisen pihvin erikseen pekoniin. Käärisin itse niin, että pekoni kiertää pihvin reunaa ja varsinaiset paistopinnat jäävät pekonista vapaaksi. Pekoni kiinni lihaan narulla tai tikuilla ja eikun pannulle! Pintaan kannattaa ottaa väri pannulla, vaikka ajelisikin varsinaisen kypsennyksen uunissa. Osviittaa voi ottaa täältäkin.
VastaaPoistaSuurkiitos vinkeistä! :)
VastaaPoistaPekonin saa jäämään pihvinreunaan kiinni myös ilman narua tai tikkua. Liitoskohtaa vaan paistamaan pannulle niin hyvin pysyy.
VastaaPoistaHih, olisikohan meikäläisen kannattanut kääntyä heti miesten puoleen, kun tuli lihasta puhetta. :) Taidan itse hallita tuon kasvisosaston paremmin ja jätän lihakimpaleiden käsittelyn mieluusti muille - vanhat kunnon sukupuoliroolit...
VastaaPoistaEttekös te ole oululaisia? Kyllä Stokkalta löytyy balsamicosiirappeja useampaakin sorttia, mutta tietty itsetehty on eri parempaa kuin kaupasta (vaikkakin Stokkalta) ostettu :o)
VastaaPoistaAi niin, kyssyypi Crema di Balsamicoa niin voisi löytyä...
VastaaPoistaHassua, että joskus on niin työlästä kysyä myyjiä kaupassa avukseen - sitä etsii itse vaikka ikuisuuden mieluummin kuin pyytää apua. Kunnon umpimielistä meininkiä! :) (Tai en minä tätä nimenomaista tuotetta niin kovin aktiivisesti etsinyt, kun itsetekeminen tuntui vaihtoehtona varsin varteenotettavalta.)
VastaaPoistaJa juu, Oulusta ollaan!
balsamicosiirappi kuulostaa mahtavalta, ja aionkin tarjota sitä vuohenjuustojäätelön ja pekoni-suklaajäätelön kanssa.
VastaaPoistateen siirapin edellisenä päivänä, joten säilytänkö sitä jääkaapissa vai huoneenlämmössä? meneekö se kylmässä jähmeäksi?
Kiitos paljon reseptistä. Tämä oli tosi helppoa ja hyvää. Anoppikin tykkäsi:) En edes tajunnut, miten nopeasti tämä valmistui, vaan jatkoin hämmentämistä tarpeettoman pitkään. Siinä kolmisen minuutin kuluttua porina alkoi pitää meteliä niin silloin se sitten varmaan oli tullut valmiiksi. Ohjeen määrä riittää ikuisuudeksi.
VastaaPoista